Suuri geenitutkimus paljasti uusia riskitekijöitä yleiselle selkäsairaudelle
9.6.2026 05:50:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus on tunnistanut kymmeniä uusia geneettisiä riskitekijöitä lannerangan selkäydinkanavan ahtaumalle. Tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin yhtä yleisimmistä ikääntyneiden liikkumista rajoittavista selkäsairauksista.

Lannerangan selkäydinkanavan ahtauma syntyy, kun alaselän rakenteet rappeutuvat ja kaventavat selkäydinkanavaa. Tällöin kanavassa kulkevat hermot voivat joutua puristuksiin.
Sairaus on yleinen erityisesti iäkkäillä ihmisillä. Kaikilla ahtauma ei aiheuta oireita, mutta osalla se voi vaikeuttaa liikkumista merkittävästi. Tyypillinen oire on niin sanottu katkokävely: kävellessä alaraajoihin säteilevä kipu, puutuminen tai heikkous pakottavat pysähtymään. Oireet helpottavat usein levossa.
Arvioiden mukaan selkäydinkanavan ahtauma koskettaa maailmanlaajuisesti yli sataa miljoonaa ihmistä.
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti sairauden perinnöllistä taustaa analysoimalla yli 780 000 ihmisen geeni- ja terveystietoja. Viitteitä lannerangan selkäydinkanavan ahtauman perinnöllisyydestä on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa, mutta sen geneettinen tausta on toistaiseksi ollut melko huonosti kartoitettu.
”Kyse on yhdestä laajimmista lannerangan selkäydinkanavan ahtaumaa käsittelevistä geneettisistä tutkimuksista”, kertoo tutkimuksen pääanalyytikko Ville Salo Oulun yliopistosta.
Tutkimuksessa tunnistettiin 73 aiemmin tuntematonta ja 15 jo tiedettyä geenialuetta, jotka liittyvät lannerangan selkäydinkanavan ahtauman riskiin.
Lisäksi tutkijat tarkastelivat erikseen potilaita, jotka olivat joutuneet selkäleikkaukseen sairauden vuoksi. Heiltä löytyi 32 uutta geenialuetta, jotka näyttävät liittyvän ahtauman vaikeampaan muotoon.
Tutkimuksessa tunnistetut geenialueet liittyvät muun muassa selkärangan rakenteisiin, kudosten rappeutumiseen ja hermoston toimintaan.
Tutkijoiden mukaan löydökset voivat auttaa ymmärtämään paremmin, miksi osa ihmisistä sairastuu oireiseen selkäydinkanavan ahtaumaan ja osa ei.
Pitkällä aikavälillä tieto voi auttaa kehittämään uusia hoitomuotoja ja tunnistamaan riskiryhmiä aiempaa tarkemmin. Tutkijat muistuttavat, että tehokkaampien hoitomuotojen kehittäminen voisi tulevaisuudessa myös vähentää sairauden aiheuttamia terveydenhuollon kustannuksia.
Tutkimus perustuu suomalaisen FinnGen-tutkimuksen sekä Viron ja Ison-Britannian biopankkien laajoihin geneettisiin ja terveystietoihin. Tulokset on julkaistu arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä.
Tutkimusjulkaisu: Salo, V., Määttä, J., Takala, J. et al. Genetic architecture of lumbar spinal stenosis. Nat Commun (2026)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Ville Salo, Oulun yliopisto, 044 987 5229, ville.salo@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme