Tieliikenteen turvallisuustyössä otettu ryhtiliike mutta tavoitteita ja mittareita korjattava

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen mukaan tieliikenteen turvallisuustyön kokonaisuuden hallintaa on parannettu. Valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia, jota liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli laajassa yhteistyössä eri hallintojen kanssa, on parantanut eri hallinnonalojen tuloksellisuuden edellytyksiä liikenneturvallisuustyössä.

”Hienoa on, että strategiaa myös päivitetään ja sen toimeenpanoa seurataan. Lisäksi sitä tukevat muiden viranomaisten, esimerkiksi poliisin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan, liikenneturvallisuutta edistävät ohjelmat”, VTV:n ylitarkastaja Samu Kälkäjä kertoo.

Liikenneturvallisuusstrategian tavoitteita ja ohjausta tulisi tarkastusviraston mukaan kuitenkin parantaa edelleen. Strategiset tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat mittarit pitäisi laatia tilannekuva-analyysiin perustuen. Olisi myös varmistuttava, että tavoitteilla vaikutetaan juuri keskeisiin tieliikenteen turvallisuusriskeihin ja -ongelmiin.

”Lisäksi tavoitteiden tulisi olla mitattavia, ja niille tulisi ilmaista lähtö- ja tavoitetasot. Tavoitteita edistäviä hankkeita puolestaan tulisi priorisoida niin, että resurssit kohdistuvat vaikuttavimmiksi arvioituihin kokonaisuuksiin”, Kälkäjä sanoo.

Yhteisestä strategiasta huolimatta kukin viranomainen ja toimija edistää liikenneturvallisuutta varsin itsenäisesti. Hallinnonalojen ja viranomaisten tulosohjauksessa tai muissa strategisissa ohjausasiakirjoissa liikenneturvallisuustavoitteet näkyvät vaihtelevasti.

Hidasteet turvallisuuden kehittämiselle pitäisi saada pois tieltä

VTV tarkasteli erikseen neljää eri tieturvallisuuteen liittyvää toimenpidekokonaisuutta: tienpitoa, automaattista liikennevalvontaa, ajo-oikeuksien hallintaa sekä liikennevalistusta. Kaikissa toimenpiteissä esiintyi hidasteita liikenneturvallisuuden kehittämiselle.

Tienpidossa rahoituksen pääpaino oli selvästi infrastruktuurin kunnon ylläpitämisessä, joka toki vaikuttaa myös turvallisuuteen. Turvallisuuden kannalta tärkeää olisi kuitenkin myös kehittää infrastruktuuria ja priorisoida turvallisuusnäkökulman kannalta kustannustehokkaimpia hankkeita.

Automaattisen liikennevalvonnan kehittäminen on ollut hidasta. Syynä on monimutkainen työnjako poliisin, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n välillä. Lisäksi automaattista liikennevalvontaa ovat vaikeuttaneet rikesakon korvautuminen liikennevirhemaksulla ja maksujen käsittelyssä käytettävän tietojärjestelmän uudistus. Näiden muutosten seurauksena liikennevirhemaksut ovat merkittävästi vähentyneet.

Ajokortin myöntämisen ja ajo-oikeuden valvonnan kautta liikenneturvallisuutta ei ole edistetty järjestelmällisesti. Haasteena ovat olleet tempoileva lainsäädäntö ja kilpailevat intressit liikkumisen vapauden ja turvallisuuden välillä. Liikenne- ja viestintäviraston resursseja on kulunut 17-vuotiaiden henkilöautoajokortin poikkeuslupamenettelyyn, jossa lähes kaikki hakemukset kuitenkin hyväksytään.

Liikennevalistuksen osalta tiiviimpi koordinointi mm. Liikenneturvan, perusopetuksen järjestäjien sekä poliisin kesken voisi parantaa valistuksen kattavuutta sekä vaikuttavuutta ja toisaalta poistaa riskin päällekkäisestä työstä.

Tutustu julkaisuun: Tieliikenteen turvallisuuden edistäminen