Tutkimus: Korkeatuloisten perheiden lapset päätyvät yrittäjiksi moninkertaisesti muita useammin
19.3.2026 06:30:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus osoittaa, että korkeatuloisista perheistä tulevat lapset päätyvät yritysten omistajiksi ja yrittäjiksi huomattavasti muita useammin. Vanhempien tulojakauman ylimmästä prosentista tulevat lapset ovat yli viisi kertaa todennäköisemmin yrityksen omistajia ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin uusia yrityksiä perustavia yrittäjiä kuin alimman tulopuolikkaan lapset. Keskeinen selittävä tekijä on omistajuuskokemus ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
Perhetausta näkyy yrittäjäksi päätymisessä
Laboren erikoistutkija Toni Juutin tutkimus tarkastelee, miksi yrittäjyys kasaantuu tietyistä sosioekonomisista taustoista tuleville. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen laajoihin rekisteriaineistoihin, joiden avulla voidaan seurata yritysten omistajuutta, yrittäjyyttä sekä yksilöiden taustatekijöitä koko väestön tasolla.
Tulosten mukaan perhetausta vaikuttaa merkittävästi siihen, kuka päätyy yrityksen omistajaksi tai perustaa uuden yrityksen. Vanhempien tulojakauman ylimmästä prosentista tulevat lapset ovat yli viisinkertaisella todennäköisyydellä yrityksen omistajia verrattuna alimman tulopuolikkaan lapsiin. Uusia yrityksiä perustaviksi yrittäjiksi he päätyvät lähes kolminkertaisella todennäköisyydellä.
Omistajuuskokemus selittää yrittäjyyden kasaantumista
Tutkimuksen mukaan tärkein yrittäjyyden ja perhetaustan välistä yhteyttä selittävä tekijä on omistajuuskokemus ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
”Korkeatuloiset vanhemmat eivät ainoastaan siirrä varallisuuttaan jälkipolvilleen yritysten omistuksina, vaan heidän lapsensa ovat selvästi matalatuloisempia useammin uusia yrityksiä perustavia yrittäjiä”, kertoo Juuti.
Tutkimuksessa ilmiötä kuvataan omistajuuden tikapuiksi: vanhempien tulotaso lisää todennäköisyyttä päästä yrityksen omistajaksi, mikä puolestaan kasvattaa todennäköisyyttä perustaa myöhemmin oma yritys.
Yrittäjien menestyksessä ei suuria eroja
Tutkimus ei kuitenkaan löydä suuria eroja yrittäjien myöhemmässä menestyksessä eri sosioekonomisista taustoista tulevien välillä. Yritysten menestyksessä ja yrittäjien henkilökohtaisessa tulokehityksessä erot ovat keskimäärin pieniä.
Koska yritysten omistajat ja yrittäjät ansaitsevat keskimäärin selvästi palkansaajia enemmän, yrittäjyyteen valikoituminen kuitenkin vahvistaa ylisukupolvisia tuloeroja.
Tutkimus perustuu laajoihin rekisteriaineistoihin
Tutkimus yhdistää Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja yrityksistä, yritysten omistajista sekä yksilöiden tuloista, koulutuksesta ja perhetaustoista. Näin yrittäjyyteen johtavia taustatekijöitä voidaan tarkastella koko väestön tasolla.
Vastaavia aineistoja on aiemmin hyödynnetty Harjun, Juutin ja Matikan Journal of Labor Economics -tiedejournaalissa julkaistussa tutkimuksessa (vapaasti luettava versio on julkaistu Laboren työpaperina), jossa huomio oli myöhemmällä iällä ensi kertaa yrittäjäksi päätyvissä henkilöissä. Kiinnostavana erona uuteen tutkimukseen vanhempien tulotason ja yrittäjyyden välillä ei ole positiivista yhteyttä. Tämä osoittaa, että perheen resurssit merkitsevät erityisesti nuorella iällä.
Tutkimusta on rahoittanut Palkansaajasäätiö (Innovation, Productivity and Growth, Wages and Labour Markets) sekä Suomen Akatemian Verotutkimuksen huippuyksikkö.
Tutkija
Toni Juuti, erikoistutkija, Labore
Tutkimus
Toni Juuti: Why Do High-Income Parents Raise More Entrepreneurs? Laboren Työpapereita 360.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni JuutierikoistutkijaJulkinen talous
Puh:+358-40 940 2853toni.juuti@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Talous & Yhteiskunta 2/2026 | Tilastot12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ilman tilastoja valtioita johdettaisiin sokkona. Mitkään tilastot eivät kuitenkaan tavoita eletyn elämän koko kirjoa, ja maailma myös muuttuu nopeammin kuin tilastointikäytännöt.
Ennustearvio: Taloudessa kasvun oraita11.6.2026 15:55:24 EEST | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti kevään talousennusteensa huhtikuun 2. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden ennusteen toteutumista tukevat alkuvuoden myönteiset kasvuluvut. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, jos vienti ja kotimainen kysyntä vahvistuvat loppuvuonna. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme