Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä
23.3.2026 07:03:50 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Energiaköyhyydellä tarkoitetaan korkeiden energiamenojen ja pienten tulojen yhtäaikaisuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että merkittävä osa energiaköyhyyttä kokevista kotitalouksista lämmittää kotinsa sähköllä tai öljyllä. He asuvat tyypillisesti ydinkeskustojen ulkopuolella ja he kuuluvat kolmeen alimpaan tulokymmenykseen.
Energiaköyhyyttä kokevat erityisesti yksinasuvat naiset. Myös lasten suurempi määrä lisää energiaköyhyyden riskiä, kun taas kahden aikuisen perheissä köyhyysriski on yhden aikuisen kotitalouksia pienempi.
Tutkijoiden mukaan Suomessa ei ole riittävästi tunnistettu energiaköyhyyden yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä. Myös energiaköyhyyden vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin sekä keinoja tukea haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia on tarkasteltu liian vähän.
”Kaikkein vakavimmin energiakustannukset rasittavat kotitalouksia, joissa on suora sähkölämmitys ja joiden asukkailla ei ole ollut varaa tehdä energiaremontteja. Toinen keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä on sähkön siirtomaksut, jotka voivat olla maaseudulla moninkertaiset verrattuna edullisimpiin keskusta-alueisiin. Naisia energiaköyhyyteen ajavat osaltaan pienemmät palkat ja eläkkeet”, Aalto-yliopiston akatemiatutkija Sini Numminen sanoo.
Keinot vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen vaihtelevat
Keinot hallita sähkölaskun hintaa ovat rajalliset kodeissa, joissa lämmitys perustuu käytännössä pelkkiin sähköpattereihin. Näissä taloissa kulutuksen älykäs ohjaus ei ole mahdollista.
”Ainoa keino voi olla pattereiden sulkeminen tai lämpötilan merkittävä alentaminen. Kylmässä asumisella voi olla vakavia terveydellisiä, mielenterveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia. Häpeä tilanteesta ja avuttomuuden tunne vievät voimia tavoilla, joita on vaikea mitata”, Numminen sanoo.
Suomessa arviolta neljänneksellä kotitalouksista on suora sähkölämmitys. Juuret johtavat 1970-luvun öljykriisiin, jonka jälkeen Suomessa investoitiin voimakkaasti sähköntuotantoon. Sähkölämmityksen asentaminen oli helppoa ja sähkö vuosikymmeniä halpaa. Myöhemmin energiamarkkinoiden rakennemuutos, fossiilisista polttoaineista irtautuminen, Venäjä-riippuvuuden vähentäminen ja uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon kasvu ovat muuttaneet markkinoita perustavanlaatuisesti.
”Öljylämmityksestä luopumisen tuet ja energiakriisin aikaiset sähkötuet ovat ohjautuneet pitkälti muille kuin pienituloisille. Tämä kertoo siitä, ettei energiamarkkinoiden haavoittuvimpia kotitalouksia ole tunnistettu riittävän tarkasti. Energiaköyhyyden huomiotta jättäminen on johtanut tehottomaan ja epäoikeudenmukaiseen tukipolitiikkaan”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Santtu Karhinen sanoo.
Tutkijoiden mielestä myös energiayhtiöillä ja viranomaisilla on vastuunsa. Maksuvaikeuksissa oleville tulisi tarjota maksusuunnitelmia, perinnän tulisi olla eettistä ja energiahaavoittuvia kuluttajia tulisi voida tunnistaa ja suojella myös lainsäädännöllä sähköjen katkaisulta. Samalla maksujen kohtuullisuutta tulisi valvoa nykyistä tarkemmin ja pienituloiset huomioida nykyistä paremmin sähkömarkkinoita koskevassa päätöksenteossa.
Blogi
-
Pureva pakkanen, pelkät sähköpatterit ja pienet tulot – energiaköyhyys on laaja ongelma Suomessa (hiilineutraalisuomi.fi)
Tutkimusartikkeli
Tutkimuksen rahoitus
Tutkimus on osa Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitteista RePower-CEST-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tukea kansallista päätöksentekoa puhtaan energiajärjestelmän siirtymän vauhdittamiseksi.
Työ on saanut rahoitusta myös Suomen Akatemialta: Energian säästöä, kulutusjoustoa vai kylmässä värjöttelyä? Pohjoismaisen energiaköyhyyden tunnistaminen, kartoittaminen ja mittaaminen (EP-Nordic)
Lisätietoja
Akatemiatutkija Sini Numminen, Aalto-yliopisto, puh. 050 434 0221, etunimi.sukunimi@aalto.fi
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Oil removal from coastal defence ship Ilmarinen’s wreck begins – operation to be left undisturbed14.7.2026 09:02:00 EEST | Press release
The removal of oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen is progressing. In the coming weeks, the Finnish Environment Institute, the Finnish Navy and the Finnish Border Guard will work on the wreck in the northern Baltic Sea, off the island of Utö. The authorities ask the public to keep clear of the area and allow the operation to proceed undisturbed to ensure safety. Information about the results will be provided after the operation has been completed.
Borttagningen av olja från pansarskeppet Ilmarinens vrak inleds – arbetsro begärs för operationen14.7.2026 09:01:00 EEST | Pressmeddelande
Avlägsnandet av olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak framskrider. Under de kommande veckorna kommer Finlands miljöcentral, Marinen och Gränsbevakningsväsendet att arbeta på vraket i norra Östersjön, utanför ön Utö. Myndigheterna önskar arbetsro i området och för hela operationen för att garantera säkerheten. Resultaten meddelas efter att operationen har avslutats.
Öljynpoisto panssarilaiva Ilmarisen hylystä alkaa – alueelle pyydetään työrauhaa14.7.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Öljyn poistaminen panssarilaiva Ilmarisen hylystä etenee. Tulevien viikkojen aikana Suomen ympäristökeskus, Merivoimat ja Rajavartiolaitos työskentelevät hylyllä pohjoisella Itämerellä, Utön saaren edustalla. Viranomaiset toivovat alueelle ja koko operaatiolle työrauhaa turvallisuuden varmistamiseksi. Tuloksista tiedotetaan operaation päätyttyä.
A sustainable energy transition strengthens Finland’s security and supports the achievement of climate goals30.6.2026 10:59:23 EEST | Press release
Finnish Environment Institute, Geological Survey of Finland (GTK) and VTT press release: A transition to a sustainable, electrified and fossil-free energy system is essential in order to reduce risks and achieve climate targets. Finland’s dependence on imported fossil fuels weakens energy security and limits opportunities for economic growth. Although the use of imported fossil fuels has already been successfully reduced, further action is still needed to advance a sustainable energy transition.
Suomen uhanalaisinta suoluontoa kartoitettiin – lettojen tilanne huolestuttava24.6.2026 09:08:53 EEST | Tiedote
Viisivuotinen maastokartoitus paljasti Suomen lettosoiden tilan huolestuttavan heikoksi. Tilanteen parantaminen vaatii monipuolista keinovalikoimaa ja erityisesti ympäristö- ja luonnonvara-alan toimijoiden sekä maanomistajien tiivistä yhteistyötä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme