SDP:n Suhonen: Rikoslain kiristäminen ei yksin pysäytä työperäistä hyväksikäyttöä

Työperäisen hyväksikäytön ongelma ei ole vain lainsäädännön tasolla, vaan siinä, että oikeudet jäävät usein käyttämättä. Moni hyväksikäytetty työntekijä on riippuvainen työnantajastaan, velkaantunut tai pelkää työnsä ja oleskelulupansa puolesta.

”Hyväksikäyttö ei lopu sillä, että rikoslaki on kunnossa, jos kukaan ei uskalla viedä asiaa eteenpäin”, Suhonen toteaa.

Suhonen pitää tärkeänä, että hallituksen esityksessä työperäiseen hyväksikäyttöön puututaan rikoslain keinoin ja sääntelyä selkeytetään. Hänen mukaansa uudistus jää kuitenkin vajaaksi, jos samaan aikaan ei puututa siihen, miksi suorastaan rikolliset tapaukset jäävät piiloon.

”On hyvä, että rikosvastuuta vahvistetaan. Mutta yhtä tärkeää on kysyä, miksi niin moni tapaus ei koskaan päädy viranomaisten tietoon”, Suhonen kysyy.

Suhonen on esittänyt ammattiliitoille kanneoikeutta, joka mahdollistaisi oikeudenkäynnin työntekijän puolesta ilman, että tämän tarvitsee itse ryhtyä prosessin vetäjäksi.

Kyse on hyvin konkreettisesta muutoksesta: siirretään riskiä pois yksittäiseltä työntekijältä. Nyt liian moni joutuu valitsemaan oikeuksiensa ja toimeentulonsa välillä.

Suhosen mukaan rikoslain uudistaminen ja järjestökanteen mahdollistaminen eivät ole vaihtoehtoja, vaan ne täydentävät toisiaan.

”Rikoslaki toimii silloin, kun tapaus tulee ilmi. Järjestökanteella varmistetaan, että se ylipäätään tulee ilmi ja asiaan puututaan kuten kuuluu”, Suhonen toteaa.

”Jos haluamme oikeasti kitkeä työperäistä hyväksikäyttöä, meidän on rakennettava järjestelmä, jossa oikeuksia voi käyttää myös käytännössä. Siksi järjestökanteen edistäminen on seuraava välttämätön askel”, Suhonen summaa.