Vihreiden Mikkonen ja Forsgrén: Työperäiseen hyväksikäyttöön puuttuminen vaatii sekä sanktioita että maahanmuuttajien saamaa tukea

Hallitus esittää työelämässä tapahtuvan törkeän kiskonnan rikosnimikkeen käyttöönottoa ja kiskontaan liittyvän liiketoimintakiellon laajentamista.

– Yleensä oppositiosta annetaan vain moitteita. Tässä asiassa haluamme antaa myös kiitosta. Usein nimenomaan ulkomaiseen työvoimaan kohdistunut työriisto on ollut suomalaisen yhteiskunnan ja oikeusjärjestyksen häpeäpilkku. On erinomainen asia, että tähän puuttuminen voi olla yhteinen tavoite yhtä lailla vihreillä kuin perussuomalaisella oikeusministerilläkin, entinen sisäministeri ja kansanedustaja Krista Mikkonen toteaa.

Työperäinen hyväksikäyttö kohdistuu usein ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka ovat Suomen työmarkkinoilla muita haavoittuvaisemmassa asemassa. Ilmiö on laajalle levinnyt etenkin tietyillä sektoreilla, kuten siivousalalla, rakennusalalla ja ravintola-alalla, sekä leviää yhä uusille aloille, kuten tuoreimpana metsäalalle.

–  Suomalainen yhteiskunta on ollut vuosikymmeniä kykenemätön puuttumaan tapauksiin ja on ollut leimallista, että rikostutkinnat ovat juuttuneet poliisin pöytälaatikkoon ja vanhentuneet. Työntekijöiden hyväksikäytöstä tulevia sanktioita tulee systemaattisesti koventaa, jotta riisto ei koskaan ole liiketoiminnallisesti kannattavaa, vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén toteaa.

Vaikka hallituksen esitys työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumisesta on lähtökohdiltaan kannatettava, ei hallituksen politiikka kokonaisuudessaan vie oikeaan suuntaan.

– Hallituksen ehtoja kiristävä maahanmuuttopolitiikka ajaa täällä olevat entistä tiukempaan rakoon, mikä altistaa heitä myös työperäiselle hyväksikäytölle. Ei saisi syntyä tilanteita, joissa hyväksikäytön uhrit poistetaan maasta niin, että he eivät pysty enää saamaan Suomessa oikeutta. Myös kotoutumiseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia tietää omia oikeuksiaan, Mikkonen korostaa.

Vihreät esittävät myös lisätoimia, joilla työriistoon voidaan puuttua monissa sen ilmenemismuodoissa.

– Kriminalisoisimme alipalkkauksen, varmistaisimme viranomaisille riittävät resurssit hyväksikäyttöön puuttumiseen ja vahvistaisimme uhrien saamaa oikeusapua jo prosessien ensiaskelista lähtien. Ihmiskaupan uhreille tulisi myöntää myös pysyvä oleskelulupa, jos paluu kotimaahan ei ole enää turvallinen tai he ovat jo rakentaneet elämänsä Suomeen, Forsgrén jatkaa.