Viisi miljardia menoja vai miljardi tuloja?
19.3.2026 07:35:00 EET | Työeläkevakuuttajat Tela | Artikkeli
Työeläkekuntoutus voidaan uudistaa superseerumiksi. Parempi työkyky voisi tuoda valtion kassaan miljardin. Käytännössä nuoret voittavat.

Telan erityisasiantuntija Turkka Sinisalolla on päättäjille viesti: Sairastuneen työkykyä voitaisiin palauttaa paljon nykyistä tehokkaammin, jos hoito, etuudet ja kuntoutus sovitettaisiin paremmin yhteen. Nyt polku terveydenhuollosta kuntoutukseen on katkonainen.
Jos työurat pitenisivät yhdellä vuodella, säästö julkiseen talouteen olisi Telan arvion mukaan miljardin*). Tämä on yhtä paljon kuin mitä Orpon hallitus pyysi kokonaiselta eläkeuudistukselta.
Toisinpäin luku on vielä isompi. Työkyvyttömyys maksaa kansantaloudelle jopa yli viisi miljardia euroa vuodessa.
— Kun ihminen sairastuu, voi pahimmillaan mennä vuosi tai useampi tilanteessa, jossa hän ei pääse työkykyä palauttavaan kuntoukseen. Lopulta hän saattaa jäädä kamppailemaan terveyshaasteidensa kanssa työttömänä, Turkka Sinisalo kuvaa nykytilannetta.
Suurin ongelma on, että järjestelmä passivoi ja jopa syrjäyttää työelämästä.
— Ihminen saa sairauspäivärahaa ja siirtyy sen jälkeen mahdollisesti kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Kumpikin etuus passivoi. Erityisesti kuntoutustukiaika on liian helposti pelkkää sairauspoissaolon jatkamista ilman työkykyä palauttavia toimia. Työeläkevakuuttajat huomaavat kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemuksia käsitellessään, että liian usein hoito ja kuntoutustarpeiden arviointi ovat edenneet vähäisesti, Sinisalo sanoo.
— Erityisesti mielenterveysongelmista kärsivät katoavat liian helposti järjestelmän väleihin. Tähän ei ole varaa, sillä nämä ongelmat koskettavat monesti nuoria.
Työeläkekuntoutus mahdollisemmaksi myös mielen sairauksissa
Kuinka paljon ja keitä haluamme kuntouttaa? Sinisalo kysyy. Tämä keskustelu on käytävä, kun ammatillista kuntoutusta ryhdytään kehittämään. Vastaus on varmasti, että työeläkevakuuttajien järjestämän työeläkekuntoutuksen tulisi olla aiempaa paremmin mahdollista myös mielenterveyden sairauksissa. Tämä vaatii työeläkevakuuttajien mielestä lainsäädäntömuutoksia. Työeläkekuntoutuksen yhtenä edellytyksenä olevaa työkyvyttömyyden uhan kriteeriä täytyy päivittää nykyisestä.
Sinisalolla on tarjota muitakin ratkaisuja. Työeläkevakuuttajat ovat julkaisseet sarjan keinoja etuus- ja palvelujärjestelmän heikkojen kohtien korjaamiseksi. Korjattavaa on niin sairaanhoidon, työterveyden kuin ammatillisen kuntoutuksen palveluissa.
Yksi ratkaisu on niin sanottu työterveyshuollon työkokeilu. Työkokeilua työkyvyn palauttamiseksi on olemassa myös työeläkevakuuttajien ja Kelan järjestämänä, mutta työterveyshuollon työkokeilu voidaan aloittaa niitä aikaisemmin. Keinoa ei hyödynnetä nyt riittävästi.
— Työterveyshuollon työkokeilusta voisi muodostua toimiva varhaisen vaiheen keino, joka todella ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä ja auttaa työelämään palaamista. Lakia tulee päivittää, jotta tässä työkokeilussa voisi kokeilla omaa työtään ilman nykyvaatimusta työtehtävien olennaisesta muuttamisesta tai erityisjärjestelyistä.
Keppiäkin – mutta keskeisempää pääsy kuntoutukseen
Kun kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke myönnetään, edellytyksenä tulisi aina olla kuntoutujan kanssa laadittu ajantasainen ja laadukas hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Tämä parantaisi työhön paluun mahdollisuuksia.
— Kaikki keinot täytyy käydä läpi ennen pysyvää työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutukseen osallistumisen pitäisi olla velvoittavaa ennen pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä, Sinisalo sanoo.
Erityisen tärkeää pakko olisi nuorilla, joilla uraa olisi edessä vielä vuosikymmeniä. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin siitä, että heille pitäisi pystyä takaamaan pääsy hoitoon ja kuntoutukseen.
— Työkykyyn liittyvän etuus- ja palvelujärjestelmän uudistaminen on seuraavan hallituskauden keskeisin sosiaaliturvaa koskeva uudistustarve, Sinisalo sanoo.
Kun väestö vanhenee, hyvinvointiyhteiskunta pelittää vain, jos mahdollisimman moni jaksaa töissä.
*) Miljardi voittoa: Eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä mitataan eläkkeellesiirtymisiän odotteella. Työkyvyttömyyseläkkeet laskevat tätä odotetta. Vuonna 2024 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Jos se olisi 64 vuotta, positiivinen vaikutus julkiseen talouteen olisi miljardin luokkaa, Telan johtaja Antti Tanskanen arvioi.
***
Telan teesit lietsovat uskoa tulevaisuuteen
Olemme tuottaneet hallitusohjelmatavoitteidemme teemoja käsittelevän tabloidin, joka on ladattavissa pdf-muodossa: Telan teesit lietsovat uskoa tulevaisuuteen
Hallitusohjelmatavoitteemme ja ajankohtaiset vuoden 2027 vaaleihin liittyvät sisältömme löytyvät kootusti verkkosivuiltamme, Vaalit 2027: On aika kohdistaa katseet Suomen kasvun vahvistamiseen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Turkka Sinisaloerityisasiantuntija
Puh:044 493 1882turkka.sinisalo@tela.fiTyöeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki
https://www.tela.fi/
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Carl Pettersson jatkaa Telan hallituksen puheenjohtajana4.5.2026 09:45:55 EEST | Tiedote
Työeläkevakuuttajat Tela ry:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin tänään toimitusjohtaja Carl Pettersson Keskinäisestä Työeläkevakuutusyhtiö Elosta. Valinnan teki yhdistyksen vuosikokous. Pettersson jatkaa puheenjohtajana toista vuotta.
Suvi-Anne Siimeksen jäähyväishaastattelu: Työnteon pitää kannattaa ja näkyä myös eläkkeessä30.4.2026 06:44:35 EEST | Artikkeli
– Työnteon pitäisi näkyä eläkkeessä kaikilla, niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajillakin, toteaa Telan väistyvä toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes keskustelua herättäneen, takuueläkkeen saantiehtoja koskevan avauksensa jälkeen.
Tela-blogi: Eläkeuudistuksen lisärahastointi – 700 miljoonaa euroa vuodessa työeläkejärjestelmän ja julkisen talouden tulevaisuuteen29.4.2026 07:07:18 EEST | Blogi
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva eläkeuudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia myös työeläkkeiden rahastointiin. Vanhuuseläkkeitä varten rahastoidaan jatkossa nykyistä enemmän. Yksi eläkeuudistuksen keskeisistä tavoitteista on vahvistaa julkista taloutta ja turvata eläkejärjestelmän kestävyys myös tulevaisuudessa. Miten vanhuuseläkerahastoinnin kasvattaminen auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Minkä mittaluokan muutoksesta on kyse?
Ansioihin perustuvan vakuuttamisen eteneminen on hyvä asia, mutta Orpon hallituksen YEL-uudistus jää puolitiehen23.4.2026 08:32:43 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen YEL-uudistuksessa on hyviä elementtejä, mutta esitetty malli ei vielä ratkaise yrittäjien eläkejärjestelmän keskeisiä valuvikoja. Erityisesti valinnanvapaus ja kasvavat valtion menot herättävät huolta.
Tela-blogi: YEL-uudistus ei saa kasvattaa valtion kustannuksia20.4.2026 15:27:59 EEST | Blogi
Yrittäjien eläkelain uudistus ei saa johtaa siihen, että valtion rahoitusvastuu yrittäjien eläkemenojen kattamisesta kasvaa. Esillä olevan esityksen on julkisuudessa arvioitu lisäävän valtion kustannuksia kokovaisuudessaan noin 80 miljoonalla eurolla vuoden 2030 tasossa myös verovaikutukset huomioiden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme