SDP:n Lauri Lyly: Hallitus on havahtunut vihdoin omiin ongelmiinsa

Suomessa määräaikaisten työsopimusten käyttö on jo Euroopan 5. korkeimmalla tasolla. Orpon hallituksen esitys koskee kaikkia työpaikkoja, myös julkista sektoria, jossa jo nyt melkein 25 %, työsopimuksista on määräaikaisia.

– Määräaikaisten työsopimusten lisääminen on askel väärään suuntaan. Hallitus on perustellut esitystään pk-yritysten rekrytointikynnyksen alentamisella ja silti soveltaminen koskee kaikkia työsuhteita, niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Puheet ja soveltamisala eivät täsmää, toteaa Lyly.

Hallitus on pyytänyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta esityksen muuttamista. Ministeri Marttisen suulla hallitus pyytää valiokuntaa muuttamaan, että vuoden aikana saisi tehdä vain yhden ilman perustetta olevan määräaikaisen työsopimuksen. Lisäksi hallitus muuttaa ilman perustetta tehdyn työsopimuksen uudelleensolmimishetken 2 vuodesta 5 vuoteen.  

– Hallitus on vihdoin julkisen paineen alla, jota on tullut niin puolueiden naisjärjestöiltä, oppositiolta, kuin ammattiliitoiltakin, että esitys on sisältänyt työsopimusten ketjuttamisongelman ja että se lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Nämä pari muutosta vievät lakiesitystä hieman parempaan suuntaan, mutta eivät poista kaikkia esityksen ongelmia, sanoo Lyly.

– Esitykseen jää silti edelleen epäselviä tulkintoja, mm. työn tarjoamisesta. Ministeri Marttinen on korostanut, että ilman perustetta tehdyn työsopimuksen jälkeen tulee tarjota toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta. Esityksen mukaan työtä on tarjottava, mutta on epäselvää minkälaista työsopimusta tulee tarjota, toistaiseksi voimassa olevaa vai perusteltua määräaikaista työsopimusta. Miten asia nyt on, ministeri Marttinen?, päättää Lyly.