Jyväskylän yliopisto

Miksi joidenkin kanssa synkkaa heti ja toisten kanssa ei? Uusi tutkimus selvittää, mitä kehossamme tapahtuu kohtaamisissa

19.3.2026 12:40:02 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Jyväskylän yliopistossa on käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, jossa selvitetään, miten ihmisten kehot virittyvät – tai eivät virity – samalle aaltopituudelle vuorovaikutustilanteissa. Tutkimukseen etsitään nyt vapaaehtoisia aikuisia.

Jyväskylän yliopistossa alkaneeseen tutkimukseen pyritään saamaan 300 keskusteluparia eri ihmissuhdetyypeistä: pariskuntia, ystäviä, sisaruksia, vanhemman ja aikuisen lapsen pareja, työtovereita sekä toisilleen tuntemattomia henkilöitä.
Jyväskylän yliopistossa alkaneeseen tutkimukseen pyritään saamaan 300 keskusteluparia eri ihmissuhdetyypeistä: pariskuntia, ystäviä, sisaruksia, vanhemman ja aikuisen lapsen pareja, työtovereita sekä toisilleen tuntemattomia henkilöitä. VAPA MEDIA // Jyväskylän yliopisto

Moni tunnistaa kokemuksen, että joskus uuden ihmisen kanssa keskustelu alkaa sujua kuin itsestään. Toisen kanssa taas tuntuu, että jokin tökkii eikä yhteyttä synny millään.

Kyse ei ole pelkästä tunteesta. Vuorovaikutuksessa ilmeet, liikkeet, ääni ja hermoston reaktiot voivat alkaa myötäillä toisiaan tiedostamatta jo muutamissa sekunneissa. Ilmiötä kutsutaan keholliseksi synkroniaksi. Aiemmissa tutkimuksissa se on yhdistetty esimerkiksi empatian kokemiseen, yhteenkuuluvuuteen ja yhteistyön onnistumiseen. Synkronia ei kuitenkaan ole aina vain myönteistä, sillä vaikkapa riitatilanteessa osapuolten tunnetilat voivat voimistaa toisiaan.

Pariterapia sai puolisoiden hermostot samaan tahtiin

Akatemiatutkija, psykologian tohtori ja sosiaalisen psykofysiologian dosentti Anu Tourunen on tutkinut kehollista synkroniaa jo yli kymmenen vuoden ajan. Hänen väitöstutkimuksessaan mitattiin ensimmäistä kertaa usean ihmisen tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa pariterapiaistuntojen aikana.

– Puolisoiden välinen sympaattisten hermostojen synkronia kasvoi terapian aikana. Suhteen paraneminen näkyi siis myös hermostollisella tasolla: puolisoiden vireystilat alkoivat aiempaa enemmän myötäillä toisiaan, Tourunen kertoo.

Keillä synkkaa eniten?

Yhteyden rytmi -tutkimuksessa selvitetään, miten yksilölliset piirteet, ihmissuhteen laatu ja tilannetekijät vaikuttavat keholliseen synkroniaan. Tutkimukseen pyritään saamaan 300 keskusteluparia eri ihmissuhdetyypeistä: pariskuntia, ystäviä, sisaruksia, vanhemman ja aikuisen lapsen pareja, työtovereita sekä toisilleen tuntemattomia henkilöitä.

Parit keskustelevat arkipäiväisistä aiheista samalla, kun heiltä mitataan vireystilaa, sykettä ja hengitystä. Keskustelut myös videoidaan liike- ja kasvonilmeanalyyseja varten.

– Haluamme selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat yhteensovittautumiseen. Synkronoidummeko helpommin samanlaisen persoonallisuuden omaavan henkilön kanssa? Onko synkronia erilaista puolison kuin ystävän kanssa? Miten samaa tai eri mieltä oleminen muuttaa vuorovaikutuksen kehollista rytmiä, Tourunen pohtii.

Aineistonkeruu jatkuu vuoden ajan. Tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi ihmissuhteiden ymmärtämisessä ja tukemisessa, vuorovaikutustaitojen kehittämisessä sekä konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa.

Osallistu tutkimukseen

Tutkimukseen voivat osallistua vähintään 18-vuotiaat aikuiset. Mukaan voi tulla joko yksin, jolloin keskustelupari on entuudestaan tuntematon, tai tutun henkilön kanssa, jos suhde on kestänyt vähintään vuoden. Tutkimus koostuu etukäteen täytettävästä nettikyselystä ja tutkimuskäynnistä Jyväskylän yliopistolla.

Palkkioksi osallistujat saavat 10–15 € S-ryhmän lahjakortin sekä muistoksi kuvan fysiologisista signaaleista keskustelun ajalta.

Ilmoittaudu tutkimukseen: https://www.jyu.fi/fi/uutinen/osallistu-yhteyden-rytmi-tutkimukseen

Medialle:

Vastaamme mielellämme haastattelupyyntöihin. Toimittajilla on myös mahdollisuus osallistua tutkimukseen koehenkilöinä, esimerkiksi kollegan kanssa tai tekemällä jutun siitä, miltä keskustelu täysin tuntemattoman kanssa tuntuu.

Yhteydenotot: 

Anu Tourunen, tutkimuksen johtaja | anu.j.tourunen@jyu.fi | +358 504765257
Tutkimuksen sähköposti: yhteydenrytmi@jyu.fi | Yhteyden rytmi -hanke

Yhteyshenkilöt

Anu Tourunen, tutkimuksen johtaja
anu.j.tourunen@jyu.fi
+358 504765257

Tutkimuksen sähköposti: yhteydenrytmi@jyu.fi

Kuvat

Jyväskylän yliopistossa alkaneeseen tutkimukseen pyritään saamaan 300 keskusteluparia eri ihmissuhdetyypeistä: pariskuntia, ystäviä, sisaruksia, vanhemman ja aikuisen lapsen pareja, työtovereita sekä toisilleen tuntemattomia henkilöitä.
Jyväskylän yliopistossa alkaneeseen tutkimukseen pyritään saamaan 300 keskusteluparia eri ihmissuhdetyypeistä: pariskuntia, ystäviä, sisaruksia, vanhemman ja aikuisen lapsen pareja, työtovereita sekä toisilleen tuntemattomia henkilöitä.
VAPA MEDIA // Jyväskylän yliopisto
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Liikunnallinen elämäntapa parantaa työkykyä. Vaikutus yltää kouluiästä työuran loppuun18.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että säännöllinen vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus nuoruudesta alkaen ehkäisee työkyvyn alenemaa työuran lopussa. Tulos on yhteiskunnallisesti merkityksellinen, sillä alentuneesta työkyvystä johtuva tuottavuuden lasku maksaa vuosittain miljardeja.Kansantalouden näkökulmasta yhteiskuntien kannattaa ennen kaikkea panostaa lasten ja nuorten liikuntaan, sanoo tutkijatohtori Perttu Laakso.

Peruskoulunsa päättäviltä kysyttiin, miksi oppimistulokset laskevat – eriytymiskehitys näkyy vastauksissa17.3.2026 13:52:57 EET | Tiedote

Siinä missä toiset nuoret saavat koulussa, kotona ja kavereiltaan runsaasti tukea ja kannustusta oppimiseen ja elämän käänteisiin, toiset kokevat jäävänsä yksin tai elävät muutoin kuormittavaa arkea. Tällöin myös opiskeluun kiinnittyminen on haastavaa. Niin ikään nuoriin kohdistuvat vaatimukset hahmottuvat nykynuorten kokemusmaailmassa eri tavoin. Osa kokee, että koulussa vaaditaan liian vähän, kun samaan aikaan toiset kuvaavat uupumista ja yhä epävarmempia tulevaisuudennäkymiä yhä varhaisemmassa vaiheessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye