Johannes Yrttiaho: Hallituksen ohituskaista räjähdetehtaille sivuuttaa demokratian

– Hallituksen esityksellä on olennainen oikeusvaltiota, demokratiaa ja ympäristöä heikentävä vaikutus. Sijoittamisluvalla poistetaan kansalaisten mahdollisuus päästä vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä kaavoitukseen sisältyvän osallistumisprosessin kautta. Valitusoikeus on sijoittamisluvassa rajallinen, ja talousvaliokunta haluaa rajata sitä entisestään, Yrttiaho sanoo.

Esitystä perustellaan mm. heikentyneellä kansainvälisellä turvallisuustilanteella ja tarpeella nopeasti vahvistaa puolustusteollista perustaa. Yrttiahon mielestä nämä perusteet ovat nurinkurisia.

– Esityksessä uhrataan väestön turvallisten asuinympäristöjen, luonnon, oikeusvaltion ja demokratian periaatteet puolustusteollisten hankkeiden nopean edistämisen ja oikeudellisesti hyvin tulkinnanvaraisten käsitteiden, kuten kansallisen turvallisuuden, nimissä. Porin TNT-räjähdetehdashanke on tästä havainnollistava esimerkki, Yrttiaho sanoo.

– Hanketta on perusteltu paitsi kansallisella turvallisuudella, etenkin liittolaismaiden räjähdysainetarpeilla, hän huomauttaa.

Oikeusoppineet ovat kritisoineet Porin hankkeen valmistelua suomalaisen oikeusvaltion perusperiaatteiden huojuttamisesta. Hankkeen kaavoitus on pyritty kiertämään hakemalla nykylain mukaista sijoituslupaa. Asemakaavan ohittamisen edellytykset on kyseenalaistettu voimakkaasti ja hankkeesta on vireillä useita valituksia. Kyseessä on suuronnettomuusvaarallinen laitos, jolla voi olla merkittäviä haittavaikutuksia asukkaiden turvallisuuteen ja ympäröivään luontoon.

– Lakimuutoksella pyritään luomaan täysin uusi kaavoituksen ohittava kaista, joka heikentää kansalaisyhteiskunnan demokraattisia osallistumismahdollisuuksia. Esityksellä myös käytännössä vaikutetaan Porin hanketta koskevaan valitusprosessiin, Yrttiaho sanoo.

– Johtaako tämä nyt siihen, että vireillä oleva valitusprosessi hallinto-oikeudessa mitätöidään soveltamalla uutta lainsäädäntöä taannehtivasti? Olisi hyvin kyseenalaista, jos käytännössä yhden hankkeen jo käynnissä olevan valitusprosessin kaatamiseksi tehdään tällainen lakimuutos, Yrttiaho päättää.

____

Johannes Yrttiahon eriävä mielipide talousvaliokunnassa 19.3.2026:

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Hallituksen esityksessä (HE 3/2026) ehdotetaan mahdollisuutta poiketa tuotantolaitoksen lupa- ja ilmoitusmenettelyä sekä tuotantolaitoksen sijoittamista koskevista vaatimuksista siten, että maanpuolustukselle tärkeä vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistava, käsittelevä tai varastoiva tuotantolaitos voitaisiin toteuttaa ilman kaavoitusta rakentamisluvan sijoittamislupakäytännöllä, ”eräiden maanpuolustuksellisesti tärkeiden tuotantolaitosten sijoitusluvan” perusteella. Kaavamenettelyn ohittamisen ratkaisisi käytännössä puolustusministeriön lausunto. Tällaisen maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen lupahakemus tai ilmoitus voitaisiin asettaa etusijalle viranomaiskäsittelyssä.

En voi yhtyä hallituksen esitykseen taikka sitä koskevaan talousvaliokunnan lausuntoon, koska hallituksen esitys sisältää useita perustavanlaatuisia ongelmia, joita ei nyt huomioida. Esityksessä tarkoitetut maanpuolustukselle tärkeät laitokset eivät ole alueidenkäytön kannalta vähäpätöisiä eivätkä niiden vaatimat maa-alat ole pieniä. Laitoksilla on usein esimerkiksi haitallisia ympäristövaikutuksia. Näin ollen kaavoitusta ei tulisi voida ohittaa. Kaavoituksen tarkoituksena on luoda ennakoitavaa, suunnitelmallista ja yhteensovittavaa alueidenkäyttöä, jossa eri maankäyttö- sekä taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset tarpeet otetaan huomioon.

Ongelmatonta ei ole myöskään se, että puolustusministeriön lausunto määrittelee, voidaanko kunnan toimivaltaan kuuluva asemakaavoitusmenettely ohittaa ja ratkaista hankkeen toteuttaminen sijoittamisluvalla. Puolustusministeriölle on katsoakseni myönnetty suhteettoman laaja harkintavalta asian arvioinnissa.

Hallituksen esitys on jatkumoa viimeaikaiselle, huolestuttavalle alueidenkäytön lainsäädännön kehitykselle, jossa kaavoituksen ohituskaistan suominen jälleen uudelle maankäyttömuodolle johtaa siihen, että edelleen vähennetään kunnan kaavoituksen merkitystä demokratian paikallisen toteutumisen keskeisenä perustana. Samalla heikennetään lakisääteisiä, osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä, kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja. Tätä huolestuttavaa kehitystä kaavoitusmenettelyn aseman heikentämiseksi kannattaa lausunnossaan myös talousvaliokunta.

Rakentamislain muutokseen ei ole enää ehdotettu sen luonnoksen mukaista valitusoikeutta toimialueellaan sellaiselle rekisteröidylle yhteisölle, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen. Rekisteröityjen yhteisöjen, kuten luonnonsuojelujärjestöjen, valitusoikeuden merkitys laillisuuden valvonnassa on kasvanut sitä mukaa kun viranomaisten valitusmahdollisuuksia alueidenkäyttölainsäädännössä on vähennetty, eikä tätä oikeutta tule rajoittaa.

Talousvaliokunta pitää lausunnossaan ehdotettuja lainmuutoksia tärkeinä pitkän lupaprosessin vuoksi, mutta on syytä huomioida, että kaavoitusprosessi itsessään ei ole hidas. Siihen liittyvät valitukset voivat hidastaa prosessia, mutta niitä voitaisiin merkittävästi sujuvoittaa lisäämällä hallinto-oikeuksien resursseja sen sijaan, että puututaan valitusoikeuden laajuuteen.

Talousvaliokunta kannattaa lausunnossaan valitusoikeuden rajaamista edelleen hallituksen esityksessä ehdotetusta, perustellen kantaansa muun muassa sillä, että valitusoikeutta voitaisiin käyttää osana hybridivaikuttamisen kaltaista toimintaa. Tämä on nähdäkseni hyvin vahvasti vain oletuksenvarainen perustelu, jolla kuitenkin konkreettisesti pyritään rajaamaan kansalaisten perusoikeuksia demokraattiseen osallistumiseen. Valitusoikeuden rajoittaminen ei ole hyväksyttävissä, ja sijoittamisluvan valitusmahdollisuus tulee olla myös yleisöllä, jonka etua asiaa koskeva päätös koskee.

Rakentamislakiin esitetyt maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvan edellytykset ovat säännöskohtaisilta perusteluiltaan hyvin suppeat, eikä niistä selviä, miten esimerkiksi elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tulisi lupaprosessin yhteydessä tulkita. Sijoittamisen edellytyksistä puuttuu kokonaan erillinen säännös erityisten luonnonarvojen säilyttämiseen liittyen.

Hallituksen esityksen oikeusvaltiota, demokratiaa ja ympäristöä heikentävä vaikutus on olennainen. Kaiken lisäksi turvallisuuspoliittinen arviointi on nurinkurinen: on kyseenlaista, että Suomi uhraa väestön turvallisten asuinympäristöjen, luonnon, oikeusvaltion ja demokratian periaatteet hankkeiden toteuttamiseksi hyvin tulkinnanvaraisten käsitteiden, kuten kansallisen intressin tai kansallisen turvallisuuden, nojalla, tai sellaisin perustein jotka eivät ilmiselvästi edes ole näiden käsitteiden kannalta perusteltavissa, vaan edistävät pikemminkin hyvin selvästi ja jopa ensi sijassa muiden valtioiden, kuten niin sanottujen liittolaismaiden, intressejä.

Porin TNT-räjähdetehdas on tästä havainnollistava esimerkki. Oikeusoppineet ovat kritisoineet hankkeen valmistelua suomalaisen oikeusvaltion perusperiaatteiden huojuttamisesta, sillä siinä on vaarana useiden lakiin perustuvien oikeusratkaisujen ohittaminen. Hankkeen kaavoitus on pyritty kiertämään hakemalla sijoituslupaa, vaikka asemakaavan ohittamisen edellytykset eivät täyttyne. Kansalaisten valitusoikeutta on haluttu rajoittaa ja ympäristövaikutustenarviointi ohittaa. Näin siitä huolimatta, että Tukesin arvion mukaan Porin räjähdetehdas on kemikaalilain mukaisesti suuronnettomuusvaarallinen laitos. Tehtaan tuotanto olisi tarkoitettu pääasiassa vientiin.

Porin kaupungin TNT-räjähdetehdasta koskevasta sijoittamislupapäätöksestä on vireillä valitusprosessi Turun hallinto-oikeudessa. On katsoakseni hyvin kyseenalaista, että käytännössä yhden hankkeen jo käynnissä olevan valitusprosessin mitätöimiseksi tehdään tällainen lakimuutos. Ei pitäisi ainakaan olla mahdollista, että vireillä oleva valitusprosessi hallinto-oikeudessa mitätöidään kyseisellä lakimuutoksella. Käytännössä kyseessä olisi tällöin lain taannehtiva soveltaminen, mikä on yleisten oikeusperiaatteiden näkökulmasta kyseenalaista. Nyt lakiesityksen voimaantulosäännös näyttää mahdollistavan tällaisen menettelyn.

Lopuksi, hallituksen esityksen valmisteluun liittyvä prosessi ei ollut sekään ongelmaton. Säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan säädösehdotuksista pyydettävien kirjallisten lausuntojen antamiseen tulee varata aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa. Kyseisen hallituksen esityksen lausuntomenettelylle varattiin aikaa kuitenkin vain vajaa kolme viikkoa, mitä perusteltiin kansallisen turvallisuudesta johtuvan kiireellisyyden vuoksi. Hyvin lyhyet lausuntoajat ovat ongelmallisia hyvän lainvalmistelutavan, perustuslaissa säädettyjen osallistumisoikeuksien sekä lainsäätäjää ja hallitusvaltaa sitovan perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteiden asianmukaisen toteuttamisen kannalta. Kuten oikeuskanslerikin lausuntopalautteessaan totesi, kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä lakiesityksestä lausumiselle olisi ollut perusteltua varata kunnolla aikaa. Normaalia lyhyempi lausunnon antamiseen varattu aika on äärimmäisen ongelmallista hyvän lainvalmistelun kannalta.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitän,
että ympäristövaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 19.3.2026
Johannes Yrttiaho (vas.)