Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia
21.3.2026 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen.
- Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa.
- Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa.
- Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Täydennykset Verohallinnon vertailutietotarkastuksia koskevaan hallituksen esitykseen vievät esitystä oikeaan suuntaan. Soveltamisalaa on kavennettu ja epämääräisesti muotoiltuja kohtia on täsmennetty, mutta useat olennaiset termit lakitekstissä ja esimerkiksi tietopyyntöjen muotovaatimukset vaativat edelleen tarkennusta.
On tervetullutta, että yksityishenkilöiden kotimaiset tilitapahtumat on uudessa esitysluonnoksessa rajattu sääntelyn ulkopuolelle. Se kuitenkin ratkaisee ehdotuksen ongelmallisuutta vain osittain.
”Datassa voi edelleen olla mittava määrä verotuksellisesti merkityksettömiä tilitapahtumia, sillä siellä näkyisivät esimerkiksi ostot ulkomaisista verkkokaupoista tai korttimaksut lomareissulla. Nämä tiedot taas saattavat helposti sisältää sellaista tietoa, jonka käyttöä tulee tietosuojasääntelyn näkökulmasta rajata eikä sen jakaminen osana verovalvontaa ole oikeasuhtaista”, huomauttaa Finanssiala ry:n (FA) juristi Tuulia Karvinen.
Esityksen mukaisesti tiedot tulisi pyydettäessä luovuttaa kaikista tilitapahtumista, joissa raha siirtyy suomalaisen ja ulkomaisen tilin välillä sekä silloin, kun suomalaista korttia käytetään ulkomailla.
Suomalaisia asuu ja opiskelee paljon ulkomailla koko- ja osa-aikaisesti. Rajaseuduilla asuville on arkea toimittaa asioitaan maamme rajojen molemmin puolin. Monet lähipiirin tai perheen sisäiset maksut päätyisivät tietopyynnöille vain sillä perusteella, että toinen osapuoli on Suomen rajojen ulkopuolella.
”Onko ulkomailla asuminen tai oleskelu peruste verottajalle saada henkilön kaikki tilitiedot, kun Suomessa asuville suotaisiin yksityisyyden suoja?”, Karvinen kysyy.
Esitys on myös osin päällekkäinen muun muassa verkkokaupan alv-petosten vähentämiseen tähtäävän sääntelyn (CESOP) sekä alustatalouden toimijoiden ja kryptovarapalvelun tarjoajille asetettujen raportointivelvollisuuden kanssa. Niiden perusteella Verohallinto saa jo nyt tietoja rajat ylittävistä maksuista
”Perustuslakivaliokunnan marraskuisessa lausunnossa edellyttämä vertailutietotarkastuksien viimesijaisuus verovelvollista koskevien tietojen saamiseksi ei näytä täyttyvän.”
Uudistus vaatisi mittavia teknisiä muutoksia
Ehdotetut muutokset tulisivat kalliiksi pankeille – ja sitä myötä niiden asiakkaille. Tietopyynnöistä aiheutuvia kustannuksia ei esityksen mukaan korvattaisi millään tavoin. Pankit luovuttavat merkittävän määrän tietoja muunkin lainsäädännön perusteella korvauksetta viranomaisille. Korvausvelvoitetta tulee päivittää tähän päivään vastaamaan muun muassa EU:n datasääntelyn periaatteita, että viranomaisen tulee korvata kohtuulliset kustannukset saamastaan datasta yksityiselle toimijalle.
Ulkomaisten tilitapahtumien lisäksi pankin pitäisi pystyä toimittamaan tietopyynnön mukaiset tiedot rajattuna yritystileihin niin, että luonnollisten henkilöiden tiedot on poistettu.
”Miten tämä ratkaistaan esimerkiksi kevyt- tai toiminimiyrittäjien tapauksissa? Yrittäjä saattaa käyttää omaa henkilökohtaista tiliään osin myös tulonhankintaan, jolloin yrityksen tilillä näkyy sekä yrityksen että luonnollisen henkilön rahaliikennettä. Lisäksi pankkien edellytetään poistavan yritysten tilitiedoista luonnollisten henkilöiden tiedot. Miten tietojen poistaminen voitaisiin teknisesti edes toteuttaa? Pankkien pitäisi lisäksi ehdotuksen sisältämien esimerkkien mukaan etsiä tilisiirtojen viestikentistä tiettyjä sanoja: miten sellainen olisi mahdollista ilman suuria järjestelmämuutoksia”, kysyy FA:n johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist.
Jo alkuperäinen esitys sisälsi epämääräisiä sanamuotoja, jotka mahdollistavat sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Tähän kiinnitti huomionsa myös perustuslakivaliokunta. Läheskään kaikkia näitä ongelmia ei ole täydennetyssä esityksessä korjattu. Tämän ovat lausunnoissaan tuoneet esiin myös muun muassa eduskunnan oikeusasiamies ja tietosuojavaltuutettu.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marja BlomqvistJohtava veroasiantuntija
Puh:+358 20 793 4208marja.blomqvist@finanssiala.fiTuulia KarvinenJuristi
Puh:+358 20 793 4207tuulia.karvinen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme