Valvontamaksu kuuluu omistajalle – KKO siirsi todistustaakan auton omistajalle

Korkein oikeus ratkaisi viime viikolla tapauksen, jossa helsinkiläinen autoilija kiisti saaneensa pysäköinninvalvontamaksut oikeutetusti. Autoilija väitti, ettei hän ollut pysäköinyt autoaan Munkkivuoressa vuosina 2020 ja 2021. Hän vetosi siihen, että hänen perheessään neljällä ihmisellä on ajo-oikeus. 

Korkein oikeus ei pitänyt tätä riittävänä näyttönä. Autoilijan olisi pitänyt pystyä kertomaan tarkemmin, kuka autoa kyseisinä päivinä käytti. Koska hän ei pystynyt todistamaan tätä, hänelle jäivät maksettavaksi alkuperäiset valvontamaksut, perintäkulut ja oikeudenkäyntikulut. 

Päätöksestä ei voi valittaa, sillä korkein oikeus on maamme ylin tuomioistuin. Päätös vahvistaa sitä, että jo vuosikymmeniä harjoitettu yksityinen pysäköinninvalvonta on vakiintunutta liiketoimintaa.

Epäselvyys ohi päätöksen myötä 

SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsärannan mukaan päätös on alan kannalta tärkeä, koska se selkeyttää tilanteen, jonka yksityinen pysäköinninvalvonta on kohdannut toistuvasti. 

"Tähän asti tilanne on ollut hieman epäselvä. Nyt korkein oikeus on vahvistanut, että auton omistaja ei voi vain kieltää pysäköineensä autoa. Omistajan on kerrottava, kuka autoa käytti", Metsäranta sanoo. 

Autoilija: mieti tarkkaan, kenelle autoasi lainaat 

KKO:n päätös nostaa esiin kysymyksen, jota moni autoilija ei ole tullut ajatelleeksi: auton lainaaminen voi käydä omistajalle kalliiksi, jos lainaaja pysäköi väärin. 

"Päätös selkeyttää tilannetta myös autoaan lainaaville henkilöille. Omistajan on syytä tietää, kenen käytössä auto milloinkin on. Tämä ei ole kohtuuton vaatimus, ja useimmille se onkin jo arkipäivää", Metsäranta sanoo.’ 

”On hyvä sopia etukäteen siitä, että kukin auton käyttäjä vastaa itse saamistaan valvontamaksuista ja suorittaa ne ajoissa, jos pysäköintivirhe tapahtuu. Silloin saatava ei siirry perintään, eikä jouduta mahdolliseen oikeudenkäyntiin." 

Pysäköintipaikkojen kysyntä ylittää tarjonnan lähes joka taajamassa 

SPATY:n datan mukaan pysäköintiongelmat ovat yleistyneet taajamissa, joissa on paljon liike- ja harrastetiloja ja niiden yhteydessä liian vähän pysäköintipaikkoja. Suomen lain mukaan myös yksityisen kiinteistön on pidettävä huolta alueensa turvallisuudesta ja varmistettava muun muassa, että hälytysajoneuvot pääsevät ajamaan alueelle ilman esteitä. 

"Kunnallinen pysäköinninvalvonta ei käytännössä hoida valvontaa yksityisalueilla. Jos yksityistä pysäköinninvalvontaa ei olisi, yksityisalueita ei valvoisi kukaan. Silloin autoilijalla olisi ‘jokamiehenoikeus’ pysäköidä mihin tahansa – esimerkiksi pelastustielle tai kenen tahansa maksamalle paikalle”, Metsäranta sanoo. 

Yksityinen valvonta täydentää kunnallista 

• Yksityinen pysäköinninvalvonta perustuu sopimusoikeuteen ja korkeimman oikeuden vuoden 2010 linjaukseen.  

• Linjauksen mukaan yksityinen yhtiö saa kirjoittaa valvontamaksuja, kunhan asiasta ilmoitetaan selkeällä kyltillä ja alueella on kattavasti opastetauluja pysäköintiehdoista. 

• Yksityinen pysäköinninvalvonta alkoi Suomessa vuonna 2005. Ala kasvaa jatkuvasti. 

• Erityisesti suurissa kaupungeissa maksullisen, valvotun pysäköinnin tarve on kasvanut merkittävästi. Yksityinen valvonta lisää liikenteen sujuvuutta ja varmistaa, että pysäköintipaikkoja on saatavilla niitä tarvitseville. 

• Yksityinen pysäköinninvalvonta eroaa kunnallisesta esimerkiksi siinä, että toimintaa on mahdollista räätälöidä kiinteistön omistajan toiveiden mukaan.