Etelä-Pohjanmaalla helmikuun lopussa 8488 työtöntä työnhakijaa

24.3.2026 08:00:00 EET | Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus | Tiedote

Jaa

Työttömyyden kasvu Etelä-Pohjanmaalla on hieman maan keskiarvoa voimakkaampaa. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Etelä-Pohjanmaalla vuoden takaisesta vertailuajankohdasta 663 henkilöllä eli 8,5 prosentilla. Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä nousi vuoden takaisesta 6,6 prosentilla. Edellisestä kuukaudesta työttömien työnhakijoiden määrä nousi 156 henkilöllä.

Etelä-Pohjanmaan kartta, josta ilmenee työttömien työnhakijoiden osuudet kunnittain. Kartta on värikoodattu vaaleasta sinisestä tummempaan sinisen sävyyn riippuen siitä, kuinka iso työttömien työnhakijoiden osuus on alueella. Alueet jakaantuvat asteikossa: 5,0–7,4 (3), 7,5–9,9 (8), 10,0–12,4 (6) ja 12,5–14.9 (1). Työttömien työnhakijoiden osuudet kunnittain olivat Evijärvi 5,8 %, Kauhava 8,4 %, Lappajärvi 8,6 %, Vimpeli 7,8 %, Isokyrö 7,2 %, Lapua 9,5 %, Alajärvi 10,5 %, Ilmajoki 7,5 %, Seinäjoki 9,8 %, Kuortane 6,7 %, Soini 8,0 %, Teuva 10,9 %, Kurikka 10,0 %, Alavus 12,3 %, Karijoki 10,6 %, Ähtäri 12,2 %, Kauhajoki 13,7 % ja Isojoki 9,2 %. KEHA-keskus, Työnvälitystilasto. — Maakunnan työttömien työnhakijoiden osuus oli alhaisimmillaan Evijärvellä (5,8 %) ja korkeimmillaan Kauhajoella (13,7 %).

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Pohjanmaan alueella 9,8 prosenttia, joka oli Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,7 prosenttia.

Lomautettujen lukumäärä oli helmikuun lopussa 1025, jossa laskua oli 237 henkilöä (-18,8 %) viime vuoden vertailuajankohtaan. Viime kuukaudesta lomautettujen lukumäärä nousi 87 henkilöllä. Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli 10 936 henkilöä, joka oli 293 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavaan aikaan.

Suupohjassa työttömyys kasvanut eniten

Maakunnan alhaisimmat työttömien työnhakijoiden osuudet olivat Evijärvellä (5,8 %), Kuortaneella (6,7 %), Isossakyrössä (7,2 %) ja Ilmajoella (7,5 %). Korkeimmat osuudet olivat Kauhajoella (13,7 %), Alavudella (12,3 %), Ähtärissä (12,2 %) ja Teuvalla (10,9 %).

Seutukunnista nousua oli Suupohjan (23 %), Järviseudun (8 %), Kuusiokuntien (8 %) ja Seinäjoen (6 %) alueilla. Valtaosassa Etelä-Pohjanmaan kuntia työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Etelä-Pohjanmaan kunnista työttömien työnhakijoiden määrä nousi suhteellisesti eniten vuoden takaisesta Isojoella (46 %), Kauhajoella (28 %), Lapualla (21 %) ja Alajärvellä (17 %). Laskua oli Soinissa (-15 %), Evijärvellä (-11 %), Karijoella (-9 %) ja Isossakyrössä (-1 %).

Työmarkkinatilanne on haastava

Työttömyyden kasvu näkyy erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrässä. Pitkäaikaistyöttömiä oli helmikuun lopussa 2528 henkilöä, mikä oli 612 henkilöä (31,9 %) enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömistä yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 1112 henkilöä, mikä oli 342 henkilöä (44,4 %) enemmän kuin vuosi sitten. Työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli lähes 30 prosenttia.

Työttömien työnhakijoiden ikärakenteessa korostuvat työurien alku- ja loppupäät. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1295, mikä oli 148 henkilöä (12,9 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suhteellisesti eniten kasvua työttömien työnhakijoiden määrässä oli ikäryhmässä 15–19-vuotiaat (19,9 %). Työttömien määrä oli laskenut ikäryhmissä 40–44-vuotiaat (-0,6 %) ja 45–49-vuotiaat (-0,7 %). Suurimmat työttömien työnhakijoiden ryhmä olivat 60–64-vuotiaat, 55–59-vuotiaat ja 20–24-vuotiaat.

Uusia avoimia työpaikkoja Etelä-Pohjanmaalla oli kuukauden aikana 927 kappaletta, joka oli 354 kappaletta (-27,6 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Kuukauden aikana avoimena oli kaikkiaan 2405 työpaikkaa. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan laskua oli 1180 työpaikkaa (-32,9 %).

Tutustu koko katsaukseen

Työllisyyskatsauksen tiedot ilmenevät Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Työnvälitystilastosta (tyollisyyskatsaus.fi).

Avainsanat

työllisyyskatsaus työvoima työllisyys työttömyys työ lomautukset etelä-pohjanmaa

Yhteyshenkilöt

Timo SaariylijohtajaEtelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus

Puh:0295 028 501timo.saari@elinvoimakeskus.fi

Johanna OlssonStrategiapäällikköEtelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus

Puh:0295 027 540johanna.olsson@elinvoimakeskus.fi

Kuvat

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta maakunnittain. Kartta on värikoodattu vaaleasta vihreästä tumman vihreään riippuen, kuinka iso työttömien työnhakijoiden osuus on alueella. Alueet jakaantuvat asteikossa: 5,0–7,4 (2), 7,5–9,9 (2), 10,0–12,4 (5), 12,5–14,9 (6) & 15,0–20,0 (4). Lappi 9,9 %, Pohjois-Pohjanmaa 13,2 %, Kainuu 11,8 %, Keski-Pohjanmaa 10,1 %, Pohjanmaa 7,4 %, Etelä-Pohjanmaa 9,8 %, Keski-Suomi 15,6 %, Pohjois-Savo 13,5 %, Pohjois-Karjala 15,4 %, Satakunta 11,9 %, Pirkanmaa 13,7 %, Etelä-Savo 13,0 %, Ahvenanmaa 5,6 %, Varsinais-Suomi 11,9 %, Kanta-Häme 11,7 %, Päijät-Häme 15,9 %, Uusimaa 12,5 %, Kymenlaakso 15,1 % ja Etelä-Karjala 14,5 %. KEHA-keskus, Työnvälitystilasto. — Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta koko maassa helmikuussa 2026.

Työttömien työnhakijoiden kuukausivertailussa verrataan vuosien 2019–2026 työllisyyslukuja. Helmikuun 2026 tilanne Etelä-Pohjanmaalla sijoittuu helmikuiden vertailussa taulukossa korkeimmalle. — Etelä-Pohjanmaan työttömien työnhakijoiden kuukausivertailu vuosien 2019-2026 aikana.

Taulukko, josta ilmenee pitkäaikaistyöttömät kuukauden lopussa Etelä-Pohjanmaalla. Taulukossa olevan asteikon mittausaika alkaa vuodesta 2006. Yli vuoden työttömänä olleille ja yli kaksi vuotta työttömänä olleille on omat käyrät. Helmikuun 2026 lukemat ovat molempien käyrien korkeimmat tulokset. Molemmat käyrät ovat olleet nousussa noin vuodesta 2023 alkaen. Edellinen piikki pitkäaikaistyöttömien määrässä on ollut vuosien 2016–2017 välimaastossa, jolloin yli vuoden työttömänä olleita oli noin 2100 ja yli kaksi vuotta työttömänä olleita noin 800. — Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2006-2026.

Työttömät työnhakijat ikäryhmän mukaan Etelä-Pohjanmaalla helmikuussa 2025 ja 2026. Suurimmassa osassa ikäryhmiä on kasvua. 40–49-vuotiaiden määrässä on pientä laskua. Eniten ovat kasvaneet nuorten ja lähempänä eläkeikää olevien työnhakijoiden määrät. — Työttömät työnhakijat ikäryhmittäin.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus hoitaa Etelä-Pohjanmaalla elinkeinoihin, työllisyyteen, maaseutuun ja maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä. Ympäristötehtäviä sekä maanteiden pidon tehtäviä eli tienpidon hankkeiden ja kunnossapidon suunnittelua hoidamme Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ja keskitettyjen tehtävien kautta palvelemme myös muita alueita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus

Pohjalaismaakunnissa kevättulvat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi13.3.2026 15:47:29 EET | Tiedote

Sään lämpeneminen sekä lähipäiville ennustetut sateet saavat pohjalaisjokien virtaamat nousuun viikonlopun aikana. Lumen määrä pohjalaismaakunnissa on ollut tavanomaista vähäisempi. Runsaammat sateet saattavat nostaa jokien virtaamia nopeastikin ja aiheuttaa vielä haurastumattomien jäiden liikkeellelähdön.

Tjällossningsperioden börjar på grusvägarna i de österbottniska landskapen13.3.2026 13:10:33 EET | Pressmeddelande

Den milda början av mars har smält snö och landsvägsytor i de österbottniska landskapen. På grusvägarna kan man observera begynnande ytlig tjällossning särskilt vid öppna åkerområden. Vid ytlig tjällossning förlorar grusvägens ytskikt sin bärighet och kan i värsta fall bli gyttjigt, vilket försvårar trafiken. Skadligare djupgående tjällossning kan förekomma senare när våren framskrider.

Kelirikkokausi on alkamassa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan soratiestöllä13.3.2026 13:10:33 EET | Tiedote

Leuto maaliskuun alku on sulattanut lumia ja maanteiden pintoja pohjalaismaakunnissa. Sorateillä on havaittavissa alkavaa pintakelirikkoa erityisesti peltoaukeilla. Pintakelirikossa soratien pintakerros menettää kantavuutensa ja voi pahimmillaan velliintyä, mikä vaikeuttaa liikennöintiä. Haitallisempaa runkokelirikkoa voi esiintyä myöhemmin kevään edetessä.

Nationellt ACWA LIFE-projekt sparkades i gång i Vasa13.3.2026 12:50:44 EET | Pressmeddelande

Tillståndet i Finlands vatten förbättras i ett nytt EU-finansierat ACWA LIFE-projekt, som sammanför mark- och vattenområdesägare, myndigheter, stiftelser och andra aktörer från hela landet. Det åttaåriga projektets kick-offevenemang hölls i Vasa tisdagen den 10 mars.

Valtakunnallinen ACWA LIFE -hanke polkaistiin käyntiin Vaasassa13.3.2026 12:50:44 EET | Tiedote

Suomen vesien tilaa parannetaan uudessa EU-rahoitteisessa ACWA LIFE -hankkeessa, joka kokoaa yhteen maa- ja vesialueiden omistajia, viranomaisia, säätiöitä sekä muita toimijoita eri puolilta maata. Kahdeksanvuotisen hankkeen aloitustilaisuus järjestettiin tiistaina 10. maaliskuuta Vaasassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme