Kasvua ja jopa 20 miljardin investointipotentiaali Suomeen – yhdeksän ratkaisua yhteiskunnan haavoittuvuuksien purkuun

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teknologiateollisuus luovuttivat 24.3.2026 pääministeri Petteri Orpolle Kasvua kriisinkestävyydestä -raportin, jossa tarkastellaan Suomen teollisuuden tuontiriippuvuuksia ja logistisia haavoittuvuuksia. Selvitys tunnistaa samalla investointimahdollisuuksia, jotka synnyttävät miljardiluokan kasvupotentiaalin Suomeen.

Selvityksessä käytiin eri sektoreilta kattavasti läpi hankeaihioita, joista yhdeksän arvioitiin strategisesti merkittävimmiksi jatkovalmisteluun. Valitut hankkeet mahdollistaisivat noin 20 miljardin euron investoinnit ja voisivat tuoda vuosittain 10 miljardin euron liikevaihdon. Hankkeiden taloudelliset edellytykset vaihtelevat täysin markkinaehtoisista investoinneista julkista tukea ja EU-tason rahoitusmekanismeja edellyttäviin kokonaisuuksiin.

Keskeisimmät hankkeet koskevat sähköverkon kriittisiä laitteita, kaasuinfrastruktuuria ja hiilidioksidin talteenoton ratkaisuja. Muuntajien ja kytkinlaitteistojen kotimaisen tuotannon vahvistaminen tukisi sähköverkon laajentamista ja loisi vientimahdollisuuksia. Biometaanin ja synteettisen metaanin tuotanto sekä maakaasuputkiyhteyden kehittäminen voisivat vähentää riippuvuutta nesteytetyn maakaasun tuonnista, samalla kun yhteys Pohjois-Norjan kaasukentille mahdollistaisi teknologisten nielujen kustannustehokkaan käyttöönoton.

– Suomen talouden rakenteelliset riippuvuudet on tunnistettava realistisesti. Kriisinkestävyys ei synny itsestään, vaan se edellyttää pitkäjänteisiä investointeja ja kykyä tehdä strategisia valintoja. Parhaimmillaan nämä investoinnit vahvistavat samanaikaisesti  sekä varautumista että talouskasvua, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

Teollisuuden investointipäätökset tehdään globaalissa kilpailussa, muistuttaa Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio.

– Jos haluamme vahvistaa kriisinkestävyyttä ja samalla houkutella Suomeen uusia investointeja, tarvitsemme ennakoitavan sääntely-ympäristön, toimivaa infrastruktuuria sekä varmuutta raaka-aineiden ja energian saatavuudesta, Soimakallio sanoo.

Raportin luovutustilaisuudessa sitä kommentoivat myös Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman, elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps), keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen,  Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, sotatalouspäällikkö Jari Mikkonen sekä Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Ratkaisut yhdeksään keskeiseen riippuvuuteen: 

1. Sähköverkon laitteiden kotimaisen tuotannon vahvistaminen
Kriittisten laitteiden, kuten muuntajien ja kytkinlaitteistojen, kotimaisen tuotannon laajentaminen vahvistaisi huoltovarmuutta ja loisi mahdollisuuden rakentaa kilpailukykyinen vientiklusteri Euroopan kasvaville markkinoille.

2. Vaihtoehtoisten logististen reittien vahvistaminen
Huoltovarmuutta merkittävästi tukevia hankkeita olisivat Narvikin sataman laajennus ja Narvik-Haaparanta ratayhteyden kahdennus, Haaparanta-Oulu (tai Raahe) raideyhteyden muuttaminen eurooppalaiselle raideleveydelle, Länsirannikon satamien ja logistiikkaterminaalien kapasiteetin nosto sekä laajennettu energia- ja logistiikkakäytävä Kolarista Skibotniin ja Hammerfestiin.

3. LNG-riippuvuuden poistaminen kotimaisella tuotannolla ja yhteydellä Norjaan
Suomi on osin riippuvainen tuontikaasusta, jota tuodaan pääosin nesteytettynä maakaasuna (LNG) EU:n ulkopuolelta. Biometaanin ja synteettisen metaanin tuotannon skaalaus, kaasuverkon laajentaminen ja mahdollinen maayhteys Norjaan poistaisivat riippuvuuden.

4. CO2-infrastruktuurin luominen ja teknologisten hiilinielujen vauhdittaminen
Suomeen rakennettava hiilidioksidin talteenoton ja siirron infrastruktuuri, kuten putkiyhteys Pohjois-Norjan kaasukentille, voisi mahdollistaa teollisuuden päästöjen varastoinnin, tukea ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

5. Metallurgisen kivihiilen korvaaminen kotimaisella arvoketjulla
Siirtyminen vetypelkistykseen lisäisi teräksen arvoketjun strategista autonomiaa ja vähentäisi riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. Vetyterästehtaat voisivat olla laajemman vetysektorin ja infrastruktuurin ankkuriprojekteja

6. Alumiinitehdas ja jatkojalostus
Kotimainen alumiinituotanto vahvistaisi kriisinkestävyyttä ja voisi synnyttää uuden teollisen klusterin erityisesti konepaja- ja puolustusteollisuuden tarpeisiin.

7. Fossiilivapaa kemiankompleksi Kilpilahdessa
Petrokemian syötteiden omavaraisuutta voitaisiin lisätä konvertoimalla nykyinen tuotantokeskittymä lähes fossiilivapaaksi kokonaisuudeksi. Toteutus edellyttäisi sääntelykehikon kehittämistä, kannustimia ja teollisuuden tiivistä yhteistyötä.

8. Kestävän lentopolttoaineen (SAF) tuotanto
Metsäteollisuuden sivuvirtoihin perustuva SAF-tuotanto tarjoaisi kustannustehokkaan kotimaisen raaka-ainepohjan ja loisi uusia arvoketjuja.

9. Rikin ja lipeän omavaraisuuden vahvistaminen
Akkukemian jätevirtoihin perustuva sulfaatinpoistolaitos lisäisi rikin ja lipeän omavaraisuutta ja mahdollistaa uusia akkuteollisuuden investointeja.

Kasvua kriisinkestävyydestä -raportti

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK (yhteydenottopyynnöt viestintäjohtaja Nora Elersin kautta p. 050 574 6977)
johtaja Helena Soimakallio, Teknologiateollisuus ry, p. 040 550 7706