Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, mutta kasvuvauhdissa eroja maakunnittain

Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 832, Kymenlaaksossa 997 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 1 299 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 15,3 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,5 %, Kymenlaaksossa 15,1 % ja Päijät-Hämeessä 15,9 %. Uusia avoimia työpaikkoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella ilmoitettiin helmikuun aikana 2 443. Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi vuodentakaisesta kaikissa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen maakunnissa, mutta kasvuvauhdissa oli selviä eroja. Valtakunnallisesti vertaillen Etelä-Karjalan pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kaikista maakunnista vähiten ja Kymenlaakson puolestaan eniten. Päijät-Hämeessä pitkäaikaistyöttömyys kasvoi enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Etelä-Karjala

Etelä-Karjalassa oli helmikuun 2026 lopussa 8072 työtöntä. Työttömien määrä kasvoi kolme prosenttia verrattuna vuodentakaiseen (+204 hlöä). Kasvu oli matalampaa kuin valtakunnallisesti. Lomautettuna Etelä-Karjalassa oli 832 henkilöä, mikä on prosentin vähemmän kuin vuosi sitten. Tammikuuhun verrattuna lomautukset lisääntyivät. Maakunnan työttömyysaste oli 14,5 % eli 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Etelä-Karjalan kunnista työttömyys laski vuodentakaisesta Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Savitaipaleella. Taipalsaaren, Lemin ja Savitaipaleen työttömyysasteet olivat alle maan keskiarvon. Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli Imatralla (18,2 %). Lappeenrannan seudulla oli helmikuussa 5465 työtöntä, Imatran seudulla 2607. Imatran seudulla työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta prosentilla, Lappeenrannan seudulla kasvua oli 4 %.

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi Etelä-Karjalassa suhteellisesti enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Nuoria oli helmikuussa työttömänä 1076, ja kasvua vuodentakaisesta oli 13 %. Alle 20-vuotiailla työttömyys nousi vuodentakaisesta 22 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys laski vuodentakaisesta prosentilla. Heitä oli Etelä-Karjalassa työttömänä 3106.

Vähintään vuoden työttömänä olleita oli Etelä-Karjalassa helmikuussa 2277. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 11 %, mikä on Suomen maakunnista matalin nousu. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli pysynyt lähes samana kuin vuosi sitten (+4 hlöä). Etelä-Karjalassa oli helmikuussa 994 ulkomaalaista työtöntä. Se on 12 % kaikista maakunnan työttömistä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Etelä-Karjalassa helmikuun aikana 468. Se on 12 % enemmän kuin vuosi sitten. Eniten uusia paikkoja ilmoitettiin kiinteistöhuollon työntekijöille, puutarhureille, kasvihuoneviljelijöille ja -työntekijöille, avustaville puutarhatyöntekijöille, myyjille sekä liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajille.

Kymenlaakso

Kymenlaaksossa oli helmikuun 2026 lopussa 10 681 työtöntä. Työttömien määrä kasvoi viisi prosenttia (+517 hlöä) verrattuna vuodentakaiseen. Kasvu oli hieman matalampaa kuin valtakunnallisesti. Lomautettuna Kymenlaaksossa oli 997 henkilöä, mikä on 13 % vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautukset vähenivät myös tammikuuhun verrattuna. Maakunnan työttömyysaste oli 15,1 % eli 2,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Kymenlaakson kunnista työttömyys laski vuodentakaisesta Haminassa. Pyhtään työttömyysaste oli alle maan keskiarvon. Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli Kotkassa (17,0 %). Kouvolassa oli helmikuussa 5132 työtöntä, Kotka-Haminan seudulla 5549. Työttömien määrä nousi Kotka-Haminan seudulla kuusi prosenttia ja Kouvolassa neljä prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Nuorten työttömien määrä kasvoi Kymenlaaksossa vähemmän kuin valtakunnallisesti. Nuoria alle 25-vuotiaita oli helmikuussa työttömänä 1290, ja kasvua vuodentakaisesta oli 8 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys nousi vuodentakaisesta 7 %. Heitä oli Kymenlaaksossa työttömänä 4352.

Vähintään vuoden työttömänä olleita oli Kymenlaaksossa helmikuussa 4144. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 34 %. Nousuprosentti oli Suomen maakunnista korkein. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli noussut vuodentakaisesta 9 %. Kymenlaaksossa oli helmikuussa 1201 ulkomaalaista työtöntä. Se on 11 % kaikista maakunnan työttömistä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kymenlaaksossa helmikuun aikana 912. Se on 17 % vähemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkailmoittelu lisääntyi Kouvolassa, mutta väheni Kotka-Haminan seudulla. Eniten uusia paikkoja ilmoitettiin muille lastenhoitotyöntekijöille, rakennusalan avustaville työntekijöille, myyjille, rakennuspuhdistajille ja nuohoojille sekä sosiaalialan ohjaajille ja neuvojille.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä oli helmikuun lopussa 14 828 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 027 henkilöä enemmän (+7 %) kuin vuotta aikaisemmin, ja 172 henkilöä vähemmän kuin edelliskuussa. Päijät-Hämeen kunnista työttömyys kasvoi vuodentakaisesta suhteellisesti eniten Lahdessa (+12 %) ja Asikkalassa (+7 %), laskua oli eniten Sysmässä (-22 %) ja Hartolassa (-19 %).

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni Päijät-Hämeen kunnissa 273 henkilöllä edellisvuodesta. Eniten lomautuksia oli Lahdessa (730 hlöä) ja Hollolassa (133 hlöä). Suhteellisesti lomautettujen määrä väheni eniten Kärkölässä (+56 %).

Päijät-Hämeen maakunnassa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 6 322, mikä on 1 454 henkilöä (+30 %) enemmän kuin vuosi sitten ja 14 henkilöä enemmän kuin edelliskuussa. Heistä 3 244 henkilöä on ollut yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä. Yli viisi vuotta työttömänä olleita oli 910, mikä on 14 % prosenttia kaikista pitkäaikaistyöttömistä. Työttömyyden kestot ovat pitkittyneet useissa ikäryhmissä.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Päijät-Hämeessä 15,9 prosenttia. Se on koko maan maakunnista korkein. Maakunnan suurimmat työttömyysasteet olivat Lahdessa (17,8 %) ja Heinolassa (17,1 %).

Avoimia työpaikkoja oli helmikuun lopussa yhteensä 1 184, mikä on 552 työpaikkaa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin helmikuun aikana kuntien työllisyyspalveluihin 1 063 kappaletta. Lahden työllisyysalueella oli avoimeksi ilmoitettu 683 ja Päijät-Hämeen työllisyysalueella 380 uutta avointa työpaikkaa. Uusia työpaikkoja oli eniten tarjolla palvelu- ja myyntityöntekijöiden (370 työpaikkaa) ja erityisasiantuntijoiden (182 paikkaa), toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden (124) sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden (119) ammattiryhmissä.

Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen työnvälitystilastosta.

Tarkempaa tietoa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen työllisyyskehityksestä löydät maakuntien työllisyyskatsauksista sekä yhteenvetotaulukoista.

Maaliskuun työllisyyskatsaus julkaistaan 22.4.2026.