Rakentamisen suhdannekäänne odotustilassa, asuntorakentaminen vähenee entisestään

Viime vuonna rakentaminen väheni 1,5 prosenttia, ja täksi vuodeksi odotettavissa on korkeintaan saman verran kasvua. Rakentamisen liikevaihto on noussut, mutta se on tullut pääosin valmistuvista hankkeista, ei uusien aloituksista.

Kokonaisuudessaan uudisasuinrakentamisen aloitukset vähenivät viime vuonna tilastohistorian matalimmalle tasolle, 25 miljoonaan kuutioon. Vaikein tilanne on edelleen asuntorakentamisessa, kun taas rakentamisen muissa lajeissa on nähtävissä piristymistä.

Asuntoaloitusten pohjakosketus vasta edessä

Asuntorakentamisessa uudet aloitukset uhkaavat jäädä noin 15 000 asuntoon sekä tänä vuonna että ensi vuonna. Määrä on jo kolmena edellisenä vuotena alittanut 20 000 asuntoa, kun pitkän aikavälin tarve on 31 000 - 35 000 asuntoa vuodessa. Valmistuvien asuntojen määrä on romahtanut 1950-luvun tasolle.

”Pahimmillaan asuntoaloituksissa voidaan pudota vieläkin alemmas. Jotta saavutettaisiin edes historiallisen matala 15 000 asunnon taso, se edellyttää omistusasuntotuotannon selvää kasvua, sillä sijoittajakysyntä ei kasva ja tuettu asuntotuotanto lähes puolittuu tänä ja ensi vuonna, pääekonomisti Jouni Vihmo Rakennusteollisuus RT:stä sanoo.

Korkojen ja inflaation lasku, kuluttajien ansiokehitys, väestönkasvu ja muuttoliike tukevat tällä hetkellä vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää. Sen sijaan työttömyysriski, asuntovarallisuuden lasku, huoli korkojen noususta ja rahoituksen saatavuus hillitsevät asunnonostoaikeita.

”Vanhojen asuntojen hinnat ovat edelleen laskeneet, ja hintaero on kasvanut verrattuna uusiin asuntoihin. Kotitaloudet ovat korostetun varovaisia eivätkä sijoittajien tuotto-odotukset vuokramarkkinoilla täyty. Rakentamiskustannukset ovat pysyneet korkealla ja rahoituksen saatavuus on kiristynyt voimakkaasti. Asuinrakentamisen taloudellinen yhtälö pysyy yhä hyvin vaikeana eikä tue tarjontaa”, Vihmo toteaa.

Puhtaan siirtymän hankkeet lisäävät toimitila- ja infrarakentamista

Myös muussa talonrakentamisessa lasku jatkui viime vuonna neljättä vuotta peräkkäin. Toimitilarakentamisessa näkymät täksi vuodeksi ovat kuitenkin selvästi viime vuotta paremmat. Datakeskukset ja muut puhtaan siirtymän hankkeet sekä investoinnit puolustuskiinteistöihin ajavat kasvua tänä ja ensi vuonna.

Puhtaan siirtymän hankkeet ja energiainvestoinnit kerryttävät vastaavasti infrarakentamista. Lisäksi julkiset panostukset huoltovarmuuteen ja korjausvelan vähentämiseen jatkuvat maa- ja vesirakentamisessa, jossa kasvua oli viime vuonna 3 prosenttia. Kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna.

Korjausrakentaminen kääntyi viime vuoden lopulla hienoiseen kasvuun vähennyttyään sitä ennen peräti yhdeksän vuosineljänneksen ajan. Korjausrakentamisen kehitys on ollut koko 2020-luvun poikkeuksellisen heikkoa.

”Tällaisessa suhdannetilanteessa tarvitaan useiden eri täsmätoimien yhteisvaikutusta, jotta korjaamista, asuntorakentamista ja koko Suomen taloutta saadaan kasvuun. Olemme esittäneet poliittisille päättäjille muun muassa määräaikaista investointiavustusta, jolla tuupattaisiin käyntiin taloyhtiöiden perusparannushankkeita ja muuta korjausrakentamista”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

Rakentamisen alho leikkaa verotuloja

Tällä hetkellä rakentamisen suhdannetilanne hidastaa talouden ja työllisyyden kasvua sekä kasvattaa julkisen talouden vajetta. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan rakennusteollisuuden suora liikevaihto oli lähes 47 miljardia euroa, josta maksettiin veroja tai veroluontoisia maksuja yli 40 prosenttia. Liikevaihto on jo vähentynyt 6,5 miljardia, joka tarkoittaa noin 2,5 miljardin euron lovea verotuloihin.

”Nyt Iranin sodan kasvattaessa epävarmuutta entisestään hallitukselta odotetaan päätöksiä kuluttajien luottamuksen ja kotimarkkinoiden vahvistamiseksi. On vaikea uskoa, että yksityistä kulutusta saadaan nopeasti kunnolla kasvuun, ellei asuntomarkkinoita, uudisasunto- ja korjausrakentamista saada liikkeelle. Panostukset rakentamiseen maksavat itsensä takaisin, eikä tässä tilanteessa ole enää varaa jäädä odotusten varaan”, Randell painottaa.

Rakennusteollisuuden ennusteessa ei ole otettu huomioon Iranin sodan mahdollista pitkittymistä ja laajentumista. Riski kustannusten ja korkojen noususta olisi tällöin todellinen, mikä heijastuisi kaikkeen rakentamiseen.