S-Pankin talousennuste: Suomen talouskasvu voimistuu tänä vuonna, mutta epävarmuus varjostaa kasvunäkymien piristymistä

Suomen talouden näkymät ovat pysyneet pitkään haastavina. Talouskasvu on antanut odottaa, työttömyysaste on noussut korkeaksi ja julkisen talouden tila on vakava. Kasvun merkkejä on kuitenkin ilmassa.  

”Viime vuoden lopulla saimme vihdoin toivottuja kasvukäänteen merkkejä. Suomen BKT kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä investointien kasvun myötä ja yksityinen kulutus kääntyi vuosikasvuun yli vuoden tauon jälkeen”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen summaa.  

Samalla työmarkkinoilta on saatu aiempaa positiivisempia merkkejä yksityisen sektorin työllisyyskasvusta. Elinkeinoelämän luottamus on jatkanut jo kaksi vuotta kestänyttä trendinomaista vahvistumistaan, ja etenkin teollisuudesta on saatu jatkuvasti positiivisempia uutisia näkymien kohentumisesta.  

”Kotimarkkina on osoittanut vihdoin heräämistä pitkällisestä taantumasta”, Ronkanen sanoo. 

Orastava myönteisyys uhkaa kuitenkin osittain peittyä epävarmuuden alle. Sotatoimet Iranissa ja Lähi-idässä ovat nostaneet energiahintoja voimakkaasti, euriborkorot ovat nousseet markkinan odottaessa Euroopan keskuspankilta (EKP) koronnostoja ja epävarmuus tulevasta tulee todennäköisesti kevään aikana heikentämään myös monien luottamusbarometrien tuloksia. 

”Mikäli konflikti Lähi-idässä jatkuu ja Hormuzinsalmen tankkeriliikenne estyy pidemmälle kevääseen, tulisi se heikentämään Suomen talouden kasvuennusteita. Samalla kasvaisi uhka, että hintapaineet laajenevat energiasektorin ulkopuolelle, mikä lisäisi entisestään EKP:n koronnostopaineita vielä tälle vuodelle”, Ronkanen sanoo. 

Pääosin Lähi-idän tilanteen vuoksi S-Pankki laskee hieman kuluvan vuoden BKT:n kasvuennustetta joulukuun 2025 ennusteeseen verrattuna. Ennustamme vuodelle 2026 0,9 prosentin BKT:n kasvua aiemman 1,3 prosentin ennusteen sijaan. Odotamme kasvun vauhdittuvan vuonna 2027 1,5 prosenttiin.  

”Epävarmuus Lähi-idässä käytävän sodan talousvaikutuksista on tällä hetkellä suurta. Keskeinen asia talousvaikutusten osalta on se, kuinka kauan konflikti tulee kestämään”, Ronkanen sanoo. 

Kun luottamus palautuu, kotitaloudet ovat valmiina kulutukseen 

Suomalaisten kotitalouksien tilanne on varsin kaksijakoinen. Toisaalta kotitalouksien ostovoima elpyy nyt vauhdilla ja talletustileillä on runsaasti varoja, toisaalta taas työttömyys on kohdannut osaa kotitalouksista tai työttömyyden uhka koetaan korkeaksi. Myös geopolitiikan tapahtumat ovat luoneet epävarmuutta, minkä seurauksena kotitaloudet ovat kulutuksen sijaan edelleen säästäneet.  

Kotitalouksien kulutus pysyi varovaisena vuoden 2025 ajan. Vuoden lopulla saatiin merkkejä kulutuksen hienoisesta elpymisestä, minkä seurauksena myös säästämisaste laski hieman aiemmista lukemista.  

Kuluttajien luottamus puolestaan on jatkanut selvästi pitkän ajan keskiarvotasoja matalampana jo neljän vuoden ajan. Helmikuussa kuluttajien luottamus laski alimmilleen sitten huhtikuun 2024, ja maaliskuussa saatetaan nähdä lisää heikentymistä. 

”Useat tekijät ovat painaneet kuluttajien luottamusta, ja ne ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen varovaisuutena. Kuluttajien luottamusta on painanut viime vuosina etenkin työmarkkinatilanteen heikentyminen, kuluttajahintojen nousu viiden viime vuoden aikana, julkisen talouden säästötoimet, asuntojen arvon lasku sekä kansainväliseen politiikkaan liittyvät turvallisuushuolet”, Ronkanen luettelee. 

Palkansaajien reaalinen ostovoima on kohentunut parin viime vuoden ajan ja erityisen reipasta tahti on ollut viime aikoina. Vuoden 2025 lopussa reaalinen ansiotasoindeksi oli jo palautunut lähes edellisen huipun tasolle ja tänä vuonna se tulee ylittämään vuoden 2022 edeltävän huipun.   

”Arvioimme, että työmarkkinoiden käänne parempaan on ensimmäinen asia, mihin voidaan saada helpotusta. Kun yksityiseltä sektorilta lähtevä työmarkkinakäänne alkaa vahvistaa kotitalouksien uskoa tulevaan, eikä omaa työttömyyttä tarvitse enää pelätä, alkaa tämä muodostaa kulutuksen kasvua tukevaa positiivista kierrettä. Toivottavasti uuden epävarmuuden myötä yritykset eivät kuitenkaan ala lykkäämään rekrytointiaikeitaan”, Ronkanen arvioi. 

Tuoreiden tilastojen mukaan yksityinen kulutus elpyi varovaisesti vuoden 2025 loppupuoliskolla. Sama kasvutrendi näkyy vähittäis- ja tukkukaupan tilastoissa. Niissä myynnin määrät kohosivat viime vuoden lopulla vuosikasvuun ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen. Ilmiö näkyy orastavasti myös S-ryhmän myyntidatassa. 

”S-ryhmän marketkaupan myyntidata ja tutkimukset tarjoavat ajantasaisen kuvan suomalaisten ostokäyttäytymisestä. Hinnan merkitys on asiakkaille edelleen suuri, mutta sen merkityksen kasvu on tasaantunut. Ruoka tai esimerkiksi kodin remontointi eivät ole enää asiakkaiden mielissä ensisijaisia säästökohteita ja tietyissä kategorioissa kuten kalan, hedelmien ja pukeutumisen kulutuksessa näkyy palautumista. Merkittävää muutosta kulutuksessa emme kuitenkaan vielä näe”, S-ryhmän marketkaupan myyntijohtajat Hans Backström ja Niko Pesonen kertovat.  

Odotamme S-Pankissa yksityisen kulutuksen kääntyvän tänä vuonna kasvuun supistuttuaan niukasti edeltävien kolmen vuoden aikana. Ennustamme yksityisen kulutuksen vuosikasvun olevan tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.  

EKP koronnoston edessä 

Euroalueen talous- ja inflaationäkymä on muuttunut maaliskuussa merkittävästi, kun sotatoimet Iranissa ja Lähi-idässä ovat nostaneet voimakkaasti niin öljyn kuin maakaasun hintoja ja samalla epävarmuus on lisääntynyt. Tämän seurauksena korkomarkkinoiden odotukset ovat muuttuneet jo useamman EKP:n koronnoston puolelle tämän vuoden aikana. 

Energiahintojen nousu tulee itsessään kiihdyttämään euroalueen inflaatiota kevään aikana. EKP:n koronnostojen osalta onkin keskeistä, missä määrin nämä hintapaineet tulevat jatkossa laajenemaan energiahintojen ulkopuolelle, ja nähdäänkö kohoamista myös pidemmän ajan inflaatio-odotuksissa.  

”Merkittävää EKP:n ennusteissa oli arvio euroalueen pohjainflaation pysymisestä yli kahdessa prosentissa aina vuoteen 2028 asti. Nämä tuoreet arviot yhdessä energia- ja korkomarkkinoiden kehityksen kanssa puoltavat sitä, että EKP on tänä vuonna koronnoston edessä”, Ronkanen sanoo. 

S-Pankki ennustaa pääskenaariossaan, että EKP nostaa talletuskorkoaan kesäkuussa 2,25 prosenttiin. Epävarmuuden vallitessa myös muut korkoskenaariot ovat mahdollisia. Jos hintapaineet jatkavat lähiaikoina voimistumistaan, ei ensimmäisen koronnoston toteutuminen jo 30.4. kokouksessa ole poissuljettua. Mikäli inflaatio-odotukset voimistuvat entisestään kevään ja kesän aikana, ovat myös EKP:n lisäkoronnostot tämän vuoden aikana mahdollisia. 

Euriborkorot ovat nousseet maaliskuun aikana heijastellen EKP:hen liittyvien koronnosto-odotusten voimistumista. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor oli noussut 20.3. mennessä jo 2,658 prosenttiin, kun se vielä helmikuun lopulla oli 2,20 prosentin tuntumassa.  

Epävarmuus ja Lähi-idästä saatavat uutiset tilanteen kehittymisestä heiluttavat todennäköisesti tuntuvasti sekä korko-odotuksia että euriborkorkoja lähiviikkojen aikana. 

Tutustu ennusteeseen täältä: S-Pankki Oyj Talouden suunta, maaliskuu 2026 (PDF, 3,31 Mt)

S-Pankki julkaisee talous- ja asuntomarkkinaennusteita neljä kertaa vuodessa. Tutustu aikaisempiin ennusteisiin täällä.  

Tärkeää tietoa 

Tämä markkinakatsaus on laadittu S-Pankki-konsernin toimesta ja sen tarkoituksena on tarjota yleistä tietoa markkinoiden kehityksestä. Katsauksen tiedot perustuvat luotettavina pidettyihin lähteisiin ja ajankohtaiseen markkinatietoon. Vaikka S-Pankki-konserni pyrkii varmistamaan tietojen oikeellisuuden ja ajantasaisuuden, emme voi taata niiden täydellisyyttä tai virheettömyyttä. Tämä katsaus ei ole sijoitussuositus eikä sitä tule pitää sellaisena.