Ennuste: Kriisit kärjistävät Suomen talouden heikkouksia – kasvu jatkuu kituliaana

”Suomen kyky kasvaa on tällä haavaa hyvin rajallinen. Tämä johtuu sekä maailman myllerryksistä että meistä itsestämme. Käynnissä on suuria geopoliittisia ja teknologisia murroksia, mutta Suomelta puuttuu ketteryyttä kohdentaa pääomia ja työvoimaa uudelleen niihin vastaamiseksi. Muutokset ovat nopeita, Suomi ei”, sanoo ekonomisti Emilia Gråsten.

Iranin sodalla ei ole merkittävää välitöntä vaikutusta Suomen talouskehitykseen, koska ennuste olettaa sodan aktiivisen vaiheen päättyvän huhtikuun aikana. Yhdysvalloilla ja Israelilla on sotilaallinen ylivoima ja Trumpilla voimakas sisäpoliittinen paine saada konflikti loppumaan. Jatkuva eskalaation riski Lähi-idässä näkyy silti raaka-aineiden hinnoissa ja markkinakoroissa.

Inflaatiopaineet ovat heikon kysynnän vuoksi jäämässä vuositasolla kohtuullisiksi sekä Suomessa että euroalueella, joten EKP:lla ei ole tarvetta merkittävään rahapolitiikan kiristämiseen. 12 kuukauden euribor on vuositasolla keskimäärin 2,4 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

Euroopan vetoapu Suomen taloudelle jää melko pieneksi, vaikka esimerkiksi Saksan investointipaketin odotetaan ensi vuonna vahvistavan jonkin verran suomalaisyritysten vientiä. Kasvuvauhtia rajoittavat EU:n ajelehtiminen maailman myrskyissä ilman strategista otetta ja vaikeudet puolustaa omia taloudellisia intressejä.

Kotitaloudet jatkavat säästölinjalla

Vauhdittajaa taloudelle ei ole luvassa myöskään kotimaan kuluttajista. Ansiotaso nousee tänä vuonna 3,3 prosenttia ja 2,6 ensi vuonna, mutta tämä ei näy voimakkaana kulutuksen kasvuna. Asuntomarkkinoillakin vaisu kehitys jatkuu.

”Kotitalouksilla on edelleen liikaa huolia: heikko työmarkkina, tiukentunut sosiaaliturva, asuntovarallisuuden lasku sekä kriisien vaikutukset korkoihin ja bensapumpulle. Kotitaloudet tekevät hankintoja harkiten ja varautuvat tulevaan kerryttämällä säästöjä”, sanoo ekonomisti Antti Norkio.

Työttömyys laskee verkkaisesti

Työttömyys nousi viime vuoden lopulla ennakoitua nopeammin, mihin osaltaan vaikutti työvoiman kasvu. Olosuhteisiin nähden työllisyys on pysynyt kohtuullisella tasolla, ja mm. majoitus- ja ravitsemusalalla ja hallinto- ja tukipalveluissa työllisyys on jo kääntynyt kasvuun.

Työttömyyden nopeaa laskua ei silti ole odotettavissa, sillä talouskasvu ei ole riittävän vahvaa, ja samanaikaisesti työvoima jatkaa kasvuaan. Lisäksi hidasteina ovat korkealle kohonneet pitkäaikaistyöttömyys ja korkeakoulutettujen työttömyys, jotka purkautuvat vasta viiveellä talouden elpyessä.

”Huomattavan korkea nuorisotyöttömyys on myös aito huolenaihe, koska sillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten työuraan, ansiokehitykseen ja pahimmillaan syrjäytymiseen”, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Työmarkkinoiden toipumista vaikeuttaa rakentamisen heikko tilanne, sillä asuntorakentaminen ei käynnisty vielä tänäkään vuonna.

Sopeutuksen noidankehä uhkaa – julkisessa taloudessa isojen valintojen hetki

Julkinen talous jatkaa kroonisesti alijäämäisenä, ja tänä vuonna kivutaan jälleen yli neljän prosentin. Alijäämä johtuu asehankinnoista, ikääntyvän väestön sote-palveluista ja hitaasta talouskasvusta, joka on osaltaan seurausta sopeutustoimien ajoituksesta ja sisällöstä. Velkaantuminen kasvaa vielä alijäämääkin nopeammin.

Viime syksynä saavutettu parlamentaarinen sopu julkisen talouden hoitamisen reunaehdoista antaa hyvän lähtökohdan velkaantumisen hillitsemiseen, mutta puolueet ovat isojen valintojen edessä ensi vaalikauden talouspolitiikan suunnittelussa.

”Huomion pitää olla ennen kaikkea julkisen talouden kestävässä vahvistamisessa. Riskinä on sopeutustoimien valikoiminen ainoastaan vastaamaan välittömään tarpeeseen, mikä voi pahimmillaan johtaa noidankehään, eli toinen toistaan seuraaviin leikkauksiin. Sopeutusurakka on niin suuri, että tarvitaan sekä menojen leikkauksia että verojen korotuksia”, sanoo toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Lisäksi tarvitaan nopeampaa talouskasvua, mikä edellyttää sitä, että valittujen sopeutustoimien kasvua heikentävä vaikutus olisi mahdollisimman pieni. Tämä pakottaa tarkastelemaan esimerkiksi eläkkeiden roolia sopeutuksessa.

”Jos suhdannetilanne antaa mahdollisuuden, nykyisen hallituksen olisi vastuullista tehdä vielä lisäsopeutusta. Linjaukset on kuitenkin jätettävä syksyn budjettiriiheen, sillä näkymä ensi vuoden talouskasvusta on vielä kehysriihen aikaan liian sumuinen”, sanoo Lahtinen.

Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-kevat-2026/