Avain

Pirkko Soininen: tutkimusmatkalla taiteilijakodeissa

30.3.2026 09:15:00 EEST | Avain | Blogi

Jaa

"Mitä jälkiä meistä jää paikkoihin, joissa olemme joskus tehneet intohimoisesti taiteellista työtämme, rakastaneet, pettyneet, olleet onnellisia tai onnettomia? Ehkä jotain jää tai mitään ei jää. Tämä oli kysymys, johon lähdin etsimään vastausta, kun kaksi vuotta sitten aloin kiertää suomalaisia taiteilijakoteja, jotka on muutettu museoiksi", kirjoittaa kirjailija Pirkko Soininen Kustantamon kuulumisia -blogissa. Soinisen ensimmäinen tietokirja Siellä missä sydän on. Kylässä taiteilijakodeissa syntyi noilla retkillä.

Pirkko Soinisen postaus on julkaistu Kustantamon kuulumisia -blogissa tänään 30.3.2026

Kysymys oli tavallaan jo lähtökohtaisesti väärä. Kaikki taiteilijakodit, joissa vierailin on nimittäin muutettu museoiksi, joten jo museointivaiheessa niiden esineistöä on karsittu yleensä rankalla kädellä. On rakennettu tietoisesti interiööri, joka kestää satojen ja taas satojen ihmisten vierailun. Tiedostin tämän jo lähtiessäni matkaan, mutta silti uumoilin, että voisin löytää taiteilijakodeista jotain jälkiä niissä asuneista taiteilijoista.

Ja kahden vuoden tutkimusmatkan jälkeen uskon, että löysinkin. Museointi ei ole onneksi hävittänyt näistä upeista kodeista niiden persoonallisia piirteitä. Jokainen kirjassa esittelemistäni yhdestätoista taiteilijakodista on omaperäinen ja jollain tapaa asukkaansa mieltymyksiä ja elämää heijasteleva.

Työskentelymetodini oli yksikertainen: asettauduin paikkoihin havainnoimaan, aistimaan ja kokemaan useamman päivän ajaksi. Pysähdyin. Olin valpas ja avoin. Kävin vuoropuhelua paikkojen kanssa. Tämä on tietenkin paradoksi. Paikathan eivät luonnollisestikaan osaa puhua. Väitän kuitenkin, että ne kommunikoivat kanssani ei-kielellisellä tasolla.

Tein paikoissa havaintopäiväkirjaa ja kirjoitin tajunnanvirtaa. Palattuani työpöytäni ääreen, omaan taiteilijakotiini, luin enemmän asukkaista ja tutkin heidän tekemäänsä taidetta. Tutkin yhtälöä: koti, taiteilija ja taide.

Olen aina rakastanut kotimuseoita ja vieraillut niissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pidän siitä, että kotimuseot ovat pieniä ja intiimejä. Vaikka tulisi museoähky, kotimuseon jaksaa aina kiertää. Koskaan ei voi ennalta tietää, miltä kotimuseossa näyttää. Toki nykyään voi katsella valokuvia netistä etukäteen, vaikkei ehkä pitäisi. Kotimuseoilla on kuitenkin tapana yllättää. Vasta paikan päällä tilan hahmottaa kokonaisvaltaisesti, kaikilla aisteillaan.

Paitsi koteja, tutkin tietysti myös niissä asuneita taiteilijoita ja heidän taidettaan. Kirjassa on paljon kuvataiteilijoiden ja kuvanveistäjien koteja, yksi säveltäjän koti ja yksi kirjailijakoti. Kaikissa kodeissa oli esillä niissä asuneiden ja työskennelleiden taiteilijoiden teoksia. Juuri se oli äärettömän kiinnostavaa. Mietin, kuinka paljon paikka, ympäröivä miljöö ja maisema, oli vaikuttanut luomisprosessiin? Ja tietenkin se oli vaikuttanut, löysin siitä monia ihan konkreettisia esimerkkejäkin.

Itse asiassa ajattelen nyt entistäkin vahvemmin, että taiteilijakodit – tai mitkä tahansa kotimuseot – ovat hyvin intiimi tapa tutustua niissä asuneisiin henkilöihin. Kun vietin aikaa näissä kodeissa, koin vahvasti, että pääsin hyvinkin lähelle taiteilijoita. Lähes yhtä lähelle kuin lukemalla vaikkapa kirjeitä tai päiväkirjoja, jota sitäkin tein.

Kirja vei minut paitsi ainutlaatuisiin taiteilijakoteihin myös seikkailulle koti-Suomeen, monesti yhdistin työmatkaan myös pieniä retkiä kohteiden lähiseuduille. Päädyin ihailemaan kansallismaisemaamme Kolin huipulta, kävin Möhkön ruukilla ja Suomen ja Euroopan unionin mantereen itäisimmässä pisteessä Hattuvaaran kylän Virmajärvellä. Vierailin Kalajoen hiekkasärkillä, ihailin tunturimaisemia Levin huipulla ja tutustuin ITE-taiteilija Esa Pajulahden Luvattuun maahan Padasjoella. Kävin Suomen käsityön museossa Jyväskylässä tutustumassa kirkkotekstiileihin ja Parppeinvaaran runokylässä Ilomantsissa. Uin todella kauniissa paikoissa ja monista niistä kerron kirjassakin, mutta niiden lisäksi maininnan ja suosituksen ansaitsevat ”Saimaan Riviera” Huuhanranta ja upea Pielinen. Ja tietenkin söin matkoillani valtavan määrän karjalanpiirakoita, koska ne eivät koskaan petä retkieväinä. Epävirallisen vertailun voittajaksi selviytyi Lieksan Leipomo.

Tutkimusmatkani alkaessa ajattelin, että pitäisi olla analyyttinen ja säilyttää tietynlainen viileä etäisyys kohteeseen, koska olinhan kirjoittamassa elämäni ensimmäistä tietokirjaa. Onneksi annoin itselleni kuitenkin luvan myös lumoutua, eläytyä ja liikuttua. Uskon, että juuri se teki tästä matkasta ainakin itselleni unohtumattoman.

Pirkko Soininen

Pirkko Soininen on turkulainen kirjailija. Hän on kirjoittanut runoutta ja kaunokirjallisuutta, muun muassa neljä elämäkertaromaania naistaiteilijoista. Siellä missä sydän on -teos on hänen ensimmäinen tietokirjansa.

Siellä missä sydän on. Kylässä taiteilijakodeissa on tarinallinen tietokirja, joka vie lukijan matkalle mieleen ja sisimpään, löytöretkelle museoiksi muutettuihin taiteilijakoteihin. Soininen tarkastelee kirjassaan 11 taiteilijakotia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Pirkko Soininen
Lataa
pirkko-soininen
Lataa
Lataa
Lataa

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Avain

Avaimen syksyn 2026 kirjat julkistettu26.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote

Avaimen syksyn 2026 kirjasadon antimia ovat muun muassa kirjailija Eino Tainan uusi, odotettu romaani Piilopaikat ja Taina Brummerin esikoisromaani Mitä en kertonut kenellekään. Tietoa tarjoavat Antti Ahon ja Suonna Konosen kirjoittama kirjailija Jukka Itkosen elämäkerta, Heikki Valkaman omakohtainen matkakertomus Japanista, Maarit Leskelä-Kärjen Pääskysen laulu ja hiljaiset surut – Minna Krohnin muistettu ja kerrottu elämä -teos sekä Henri Hyppösen kuvaus aikuisiällä diagnosoidusta ADHD:stä. Timo Leppäsen Einon bussimatka kuljettaa pienemmät lukijat ympäri Helsinkiä, Varpu Erosen Pikkupieni ja neulottu puutarha -kuvakirja sekä Kati-Annika Ansaksen Voihan vahvero, sanoi kantarelli -runoteos vievät luovuuden ja tiedon äärelle. Useiden selkokirjojen joukosta löytyy muun muassa Marja-Leena Tiaisen ensimmäinen aikuiselle lukijalle kirjoitettu romaani Mitä kuuluu Veera?

Ahma – metsän osma -tietokirja on ylistys Suomen pienimmälle suurpedolle17.3.2026 07:50:00 EET | Tiedote

Ahma on Suomen luonnon salaperäisin ja ehkäpä väärinymmärretyin suurpeto. Se on hiljainen kulkija, joka on opittu tuntemaan sitkeydestään ja pelottomasta luonteestaan. Daga Ulvin uutuusteos Ahma – metsän osma kutsuu kaikenikäiset lukijat mukaan löytöretkelle, jossa tutustutaan tämän taitavan kiipeilijän ja mestarietsivän elämään kauniin kuvituksen ja kiinnostavan tiedon siivittämänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye