Matala hemoglobiini voi tukea terveyttä monin tavoin
25.3.2026 09:00:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että normaalin rajoissa oleva mutta matala veren hemoglobiinitaso voi olla hyödyksi erityisesti sokeriaineenvaihdunnalle ja sydän- ja verisuoniterveydelle.
Punasolujen sisältämä hemoglobiini on elintärkeä proteiini, jonka tärkein tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista eri kudoksille ympäri kehoa. Suomalaisten viitearvojen mukaan normaali hemoglobiini on naisilla 117–155 g/l ja miehillä 134–167 g/l.
– Normaalin vaihteluväli on siis melko laaja, ja aiemmat tutkimukset ovatkin vihjanneet, että normaalin rajoissa oleva mutta vaihteluvälin matalammassa päässä oleva hemoglobiiniarvo voi olla eduksi terveydelle, kertoo tutkijatohtori Jooa Norha Turun yliopistosta.
Terveysvaikutukset liittyvät sokeriaineenvaihduntaan, fyysiseen kuntoon sekä sydämen ja maksan terveyteen
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat mittasivat 64:n aikuisen hemoglobiiniarvot ja kartoittivat laajasti heidän aineenvaihduntaansa sekä sydän- ja verisuoniterveyttään.
– Havaitsimme, että matalampi hemoglobiinipitoisuus oli yhteydessä erityisesti parempaan sokeriaineenvaihduntaan mutta myös fyysiseen kuntoon, sydänterveyteen ja vähäisempään maksan rasvoittumiseen, Norha kertoo.
Tutkijat huomauttavat, että vaikka tutkittavia olikin vain rajallinen määrä, tutkimuksen luotettavuutta lisäävät seuranta-asetelma ja tutkittaville tehdyt vaativat kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset.
– Mittasimme sokeriaineenvaihduntaa eli insuliiniherkkyyttä antamalla tutkittaville laboratoriossa suoraan verenkiertoon insuliinia ja sokeria. Tämän avulla pystyimme selvittämään, miten keho reagoi insuliiniin, Norha tarkentaa.
Matala hemoglobiinipitoisuus ollut yhteydessä jopa pienempään kuolleisuuteen
Aiemmissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia löydöksiä, sillä matalampi hemoglobiinipitoisuus on ollut yhteydessä jopa pienempään kokonaiskuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen suomalaisessa aineistossa.
– Vaikutusmekanismi ei ole täysin selvä. On ehdotettu, että matalampi mutta vielä terveen rajoissa oleva hemoglobiinitaso herättelisi hapenpuutteeseen liittyviä solujen suojamekanismeja, jotka edistäisivät solujen aineenvaihduntaa, kuvailee tutkimuksen johtaja Ilkka Heinonen.
Oireettomilta ja perusterveiltä ihmisiltä tutkijat eivät kuitenkaan suosittele mittaamaan hemoglobiinia tarpeettomasti. Poikkeavan matalista tai korkeista arvoista on syytä keskustella lääkärin kanssa.
Turun valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa olivat mukana Turun yliopisto, Turun yliopistollinen keskussairaala, Åbo Akademi ja UKK-instituutti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jooa NorhaTutkijatohtoriTurun yliopisto
Puh:+358 44 3312942jooa.norha@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/jooa-norhaIlkka HeinonenDosenttiTurun yliopisto
Puh:+358 50 5939173ilkka.heinonen@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/ilkka-heinonenLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
KiVa Koulu -ohjelman vaikutukset ulottuvat aikuisuuteen: ansiot kasvoivat ja rikollisuus väheni27.8.2026 10:56:27 EEST | Tiedote
Kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -ohjelman vaikutukset näkyvät vuosienkin päästä koulutusvalinnoissa, tuloissa ja työelämään kiinnittymisessä, osoittaa kansainvälinen taloustieteilijöiden tekemä tutkimus. Ohjelmaan osallistuneet hakeutuivat useammin lukioon, valmistuivat todennäköisemmin yliopistosta, ansaitsivat nuorina aikuisina enemmän ja syyllistyvät harvemmin rikoksiin kuin verrokkinsa.
Elias Tillandz -palkinto myönnettiin BioCity Symposiumissa sydäninfarktin diagnostiikkaa parantavalle tutkimusartikkelille27.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 Elias Tillandz -palkinto myönnettiin tutkimukselle, jossa osoitettiin troponiinin pitkän muodon potentiaali sydäninfarktin diagnostiikassa. Palkinto luovutettiin torstaina 27.8.2026 BioCity-symposiumin avajaisseremoniassa.
Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Uutuuskirja kertoo, miksi yksilön ja yhteisön etu ovat erkaantuneet toisistaan26.8.2026 11:15:43 EEST | Tiedote
Liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, vaikka yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voitaisiin sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Näin esitetään Turun yliopiston kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittamassa uutuuskirjassa. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on palkitsevaa. Yksilökeskeisyys on syntynyt pitkän modernisaatiokehityksen sivutuotteena.
Väitös: Puutiaisista löytyi laaja kirjo viruksia, ja merkittäviä lajikohtaisia eroja niiden esiintymisessä26.8.2026 08:52:23 EEST | Tiedote
Theophilus Yaw Alalen väitöskirjassa tutkitaan Suomessa esiintyvien puutiaislajien geneettistä vaihtelua ja risteytymistä, puutiaisvälitteisten virustautien historiaa sekä puutiaisista löytyvien virusten monimuotoisuutta. Tutkimuksessa löydettiin laaja kirjo puutiaisten kantamia viruksia, joista osa vaikuttaa aiemmin tuntemattomilta. Puutiaislajien kantamissa viruksissa havaittiin merkittäviä eroja lajien välillä.
Tutkijat löysivät molekyylikytkimen, joka auttaa aggressiivista suolistosyöpää leviämään25.8.2026 12:14:29 EEST | Tiedote
Turun yliopiston biotiedekeskuksen ja Pariisin Gustave Roussy -instituutin tutkijat ovat löytäneet molekyylitason mekanismin, joka ratkaisee, ovatko aggressiivisen suolistosyövän solut oikein- vai nurinpäin niiden levitessä elimistössä. Löydös voi auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on suurin riski syövän leviämiseen vatsaonteloon. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä. Ingressi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme