Suomalaisten lehmien maitotuotos ja kestävyys parantuneet – Tuottavimmat karjat löytyvät Reisjärveltä, Pedersören kunnasta ja Siilinjärveltä

– Tuotosten paraneminen kertoo yrittäjien entistä paremmasta ammattitaidosta, eläinten hyvästä hoidosta sekä eläinten perinnöllisen tason paranemisesta. Myös hyvä rehuvuosi antoi mahdollisuudet hyville tuloksille, sanoo kehitysjohtaja Jaana Kiljunen ProAgria Keskusten Liitosta.

Myös maidon pitoisuudet paranivat. Valkuaista tuotettiin keskimäärin 3,65 prosenttia, eli 0,04 prosenttiyksikköä viime vuotta enemmän, ja rasvaa keskimäärin 4,42 prosenttia, 0,02 prosenttiyksikköä aiempaa enemmän. Valkuaisen ja rasvan yhteistuotos oli 850 kiloa lehmää kohti.

Holstein-rodun osuus karjoissa jatkoi kasvuaan. Holsteinia oli 65,6 prosenttia karjoista, kun ayrshiren osuus on pudonnut jo alle kolmannekseen, 31,6 prosenttiin. Suomenkarjan rotujen osuus on laskenut 0,7 prosenttiin. Lehmän rotu määräytyy isän rodun mukaan.

Karjassa keskimäärin 66,1 lehmää

Tuotosseurannan peitto Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä, 79 prosenttia lehmistä ja 72 prosenttia karjoista kuuluu tuotosseurantaan. 

–  Tuotosseurantakarjojen keskikarjakoko oli 66,1 lehmää. Tuotosseurannan ulkopuoliset karjat ovat keskimäärin 21 lehmää pienempiä. Tuotosseuranta on edelläkävijätilojen ratkaisu. Se tuottaa ainoat vertailukelpoiset tulokset maidontuotannosta lehmien ja tilojen välille, myös kansainvälisesti, kertoo Kiljunen.

Yleisin tuotosseurannasta luopumisen syy on maidontuotannon lopettaminen.

Maidon tuotannon taloudellinen tulos parani

Vuosi 2025 jää mieleen paremmasta maidontuotannon katteesta verrattuna useaan edelliseen vuoteen.

–  Maitotuotoksen nousu, maidon parempi hinta ja alemmat rehukustannukset paransivat maidontuotannon tulosta, toteaa erityisasiantuntija Pirkko Korhonen ProAgria Itä-Suomesta.

Meijerituotteiden kysyntä ja etenkin voin korkea hinta piti maidon tuottajahinnan Suomessa hyvänä koko vuoden 2025 ajan, vaikka Euroopassa hinta lähti laskuun vuoden lopussa. Myös naudanlihan kysyntä ja hinnan nousu tukivat maitotilojen tulonmuodostusta. Kustannukset pysyivät vakaina ja ohjauskorot asettuivat kahden prosentin tuntumaan.

–  Hyvä hintasuhde heijastui myös maidontuotannon investointeihin. Tuettujen investointien määrä maitotiloilla kasvoi vuodesta 2024. Investointien lisääntyminen kertoo osaltaan alan kehittymisestä, sanoo kehitysjohtaja Petri Koivisto ProAgria Keskusten Liitosta.

Lehmät yhä kestävämpiä

Parannusta on tapahtunut myös lehmien kestävyydessä. Keskipoikimakerta oli 3,47, joka on 0,03 edellistä vuotta enemmän. Elinikäistuotos oli 36 461 EKM kg poistetuista lehmistä laskettuna. Karjoissa olevien lehmien tuotos elinpäivää kohti laskettuna oli 16,6 kg EKM, joka on 0,3 kg EKM edellistä vuotta enemmän.

Eläinjalostuksen tavoitteena on valita perimältään parhaat yksilöt ja tuottaa niillä seuraava eläinsukupolvi. Jalostusvalinnan pohjaksi tarvitaan suuri määrä havaintoja ja mittauksia kaikissa jalostettavissa ominaisuuksissa. Laaja ja hyvin toimiva tuotosseuranta luo pohjan lypsykarjan jalostuksen kaikkien tietojen keräämiselle. Kokonaisjalostusarvo puolestaan kuvaa, mitä kaikkia ominaisuuksia pyritään samanaikaisesti parantamaan.

–  Pohjoismainen kokonaisjalostusarvo, NTM, parantaa erityisesti lypsylehmien kestävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia. Sen käyttö yhdessä genomisen valinnan kanssa on aikaansaanut voimakkaan perinnöllisen edistymisen Suomen eläinaineksessa, mikä näkyy lehmien lypsyuran pidentymisenä ja poistettujen eläinten elinikäistuotoksen voimakkaana nousuna myös vuoden 2025 tuotosseurantatuloksissa, kertoo tutkimusagronomi Jukka Pösö Fabalta.

Hedelmällisyyshäiriöt ja utaresairaudet olivat yleisimmin hoidetut terveysvaivat

Terveystarkkailun tulokset koostetaan tuotosseurantatilojen aloitushoidoista. Terveystarkkailutietoja kertyi viime vuonna jo noin 98 prosentilta tuotosseurantatiloista. Eniten hoitoja kertyy hedelmällisyyshäiriöistä ja utaresairauksista. Kiimattomuus ja äkillinen, kliininen, utaretulehdus ovat lypsylehmien yleisimmin hoidetut terveysvaivat. Hoitojen määrä ja hoidettujen osuus nousevat poikimakertojen lisääntyessä. Ensikoilla ja useammin poikineilla on pääosin samoja terveyshaasteita, mutta poikimahalvaus on erityisesti vanhempien lehmien vaiva.

Rotujen väliset terveyserot ovat ennallaan. Holsteinia hoidetaan enemmän kuin muita rotuja kaikissa sairausryhmissä. Jersey otettiin mukaan terveystarkkailun tilastoihin ensimmäistä kertaa ja rodun terveyshaasteet ovat samat kuin muilla roduilla.

 
Maidontuotannon tulokset 2025

Tuotosseurantakarjojen tulosten lisäksi julkistamme samalla myös

• 500 parasta tuotosseurantakarjaa EKM-tuotoksen mukaan
• 500 parasta tuotosseurantakarjaa elinikäistuotoksen mukaan
• 10 parasta luomukarjaa EKM-tuotoksen mukaan
• 10 parasta luomukarjaa poistettujen elinikäistuotosten mukaan

Tutustu tuloksiin verkkosivuillamme proagria.fi/maito2026

Terveystarkkailutulosten koosteen löydät Faban verkkosivuilta.

ICARin kansainvälisiä standardeja tiedon keruussa ja laskennassa noudatetaan yli 60 maassa ja 130 organisaatiossa. Kansainväliset vertailut löytyvät ICARin sivuilta icar.org.

Lisätietoja

Kehitysjohtaja,
maidontuotannon palvelukehitys
Jaana Kiljunen
050 398 2962
jaana.kiljunen@proagria.fi
ProAgria Keskusten Liitto

Erityisasiantuntija, ruokinta ja automaattilypsy
Pirkko Korhonen
040 746 4915
pirkko.korhonen@proagria.fi
ProAgria Itä-Suomi

Kehitysjohtaja, talouspalvelut
Petri Koivisto
043 826 6491
petri.koivisto@proagria.fi
ProAgria Keskusten Liitto

Tutkimusagronomi Jukka Pösö
0400 614 035
jukka.poso@faba.fi
Faba osk

Kehitysagronomi Terhi Vahlsten
040 833 0588
terhi.vahlsten@faba.fi
Faba osk