Eläkerahastoja täytyy kasvattaa edelleen, sanoo Telan Mikko Koskinen eläkeuudistuksen siirtyessä eduskunnan käsittelyyn

Maan hallitus antoi tänään eläkeuudistusta koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen on tyytyväinen siitä, että lakiesitys pääsee eduskuntaan suunnitelmien mukaisessa aikataulussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan asteittain 1.7.2026 alkaen. Eläkeuudistusta valmisteltiin ensin työmarkkinajärjestöjen ja sittemmin sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa työryhmässä. 

Hallitus asetti eläkeuudistukselle tavoitteeksi vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä 0,4 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta, mikä vastaa noin miljardia euroa. Eläkeuudistuksesta tehtyjen arvioiden mukaan lopputulos on kaksinkertaisesti tämän: 0,8 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta, eli noin kaksi miljardia euroa.

– Tätä taustaa vasten julkisuudessa esitettävät puheenvuorot eläkeuudistuksen riittämättömyydestä tuntuvat erikoisilta. Lisäksi on syytä huomata, että eläkeuudistuksen ansiosta yksityisalojen työeläkemaksua ei näkyvissä olevassa tulevaisuudessa ole tarvetta nostaa, vaan maksun mediaani pysyy Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennusteessa melko tarkkaan nykytasolla, Koskinen huomauttaa.

Rahastointi ei koske vain suuria ikäluokkia – myös tulevien sukupolvien eläkkeet turvattava

Julkisuudessa on esitetty puheenvuoroja eläkkeiden leikkaamisen puolesta. Niiden ajurina on valtiontalouden pahasti alijäämäinen tilanne. Onko eläkejärjestelmässä ylimääräistä helpottamaan muuta julkista taloutta?

– Totean että ei ole, mutta oleellista on ymmärtää, miksi ei. Kyse on siitä, että työeläkkeet täytyy hoitaa myös niille pienille ikäluokille, jotka astuvat työelämään 2040-luvulla, Koskinen vastaa.

Keskustelussa on ehkä osin unohtunut rahastojen tarkoitus, Koskinen pohtii.

– Työeläkkeiden rahastoinnin tarkoitus ei ole ollut pelkästään se, että sillä olisi varauduttu vain suurten ikäluokkien aiheuttamaan eläkemenon kasvuun. Yksityisaloilla rahastointia tehdään yksilötasolla, eli rahastoissa on varoja kaikille nyt ja menneisyydessä työssä oleville ikäluokille.

Rahastojen avulla eläkemaksu pidetään eläkemenoa pienempänä nyt ja tulevaisuudessa. Tällä on merkitystä erityisesti nuorille ikäluokille: rahastot ja niiden tuotot täydentävät eläkkeiden rahoitusta työelämään tulevien ikäluokkien ollessa yhä pienempiä.

– Tuoreessa eläkeuudistuksessa rahastointia tullaan lisäämään, mikä vahvistaa osaltaan myös sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Työeläkevakuuttajien mielestä rahastointia olisi myös perusteltua kohdistaa nykyistä enemmän nimenomaan nuorille ikäluokille, Koskinen mainitsee.

Eläkerahastoissa ei ole ylimääräistä rahaa, josta kanavoida muihin yhteiskunnan menoihin ilman, että eläkemaksua jouduttaisiin tulevaisuudessa nostamaan tai eläkkeitä leikkaamaan. Siksi Koskinen näkee, että eläkeuudistuksen läpivienti on tärkeää työeläkejärjestelmän talouden kestävyyden näkökulmasta.

– Nyt ei missään nimessä kannata uhrata eläkeuudistuksen pitkän aikavälin hyötyjä valtiontalouden lyhyen aikavälin paineiden alla, Koskinen painottaa.

Koskinen vastaa eläkeuudistusta koskeviin kysymyksiin videolla: https://www.youtube.com/shorts/RAVdCn0EKhE