Vuoden 2025 tilinpäätös: ensimmäinen ylijäämäinen tilikausi ja historiallinen toimintakatteen kehitys

Oma Hämeen tilinpäätös vuodelta 2025 on ylijäämäinen, ensimmäistä kertaa hyvinvointialueen toiminta-aikana. Lopullinen tulos viime tilikaudelta oli 23,9 miljoonaa euro ylijäämää, mikä jää alkuperäisestä talousarviosta noin 4,5 miljoonaa euroa. Ylijäämä on vajaat 3 miljoonaa tilinpäätösarviota pienempi, mikä johtuu lähinnä kertaerien vaikutuksista tulokseen.

Oma Häme on pystynyt vaikeassakin toimintaympäristössä hillitsemään menojensa kasvua. Viime vuonna toimintakate on parantunut merkittävästi, ollen -0,7 prosenttia. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa, kuinka paljon varsinainen toiminta tuottaa kustannuksia ennen poistoja, rahoituseriä ja valtion rahoitusosuutta. 

On harvinaista, että hyvinvointialueen toimintakate on supistunut. Toimintakatteen pienenemistä selittää muun muassa palveluostojen ja hankintojen väheneminen.

– Saavutettua tulosta voidaan pitää erinomaisena. Toimintakulujen kasvu vuosina 2024–2025 on ollut hyvinvointialueilla keskimäärin + 5,5 %, kun meillä se on +1,5 %. Tällä lukemalla olemme tilastossa Suomen ykkönen, toteaa talousjohtaja Sampo Salo.

Vuoden 2025 tilinpäätös osoittaa, että määrätietoisella kehittämisellä voidaan samanaikaisesti parantaa palveluja ja vahvistaa taloutta.

– Valtavista taloudellisista säästöpaineista huolimatta hyvinvointialueemme onnistui parantamaan suurinta osaa lakisääteisten palveluiden saatavuuden mittareista. Niistä kenties merkittävimpänä erikoissairaanhoidon kiireettömän hoitotakuun jonoja saatiin lyhennettyä huomattavasti, painottaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen tilinpäätöksen esipuheessa.

Vuoden 2025 talousarvio oli hyvinvointialueen ensimmäinen ylijäämään tähdännyt talousarvio. Alusta asti oli selvää, että vuoden 2024 aikana saavutettua talouden positiivista käännettä tuli edelleen pitää yllä ja tehostaa. Tämä siksi, että kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana Oma Hämeelle kertyi raskaat alijäämät, jotka on katettava tämän vuoden loppuun mennessä. Alijäämää on edelleen katettavana noin 85 miljoonaa euroa.

Aluehallitus käsittelee tilinpäätöstä 30. maaliskuuta ja aluevaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen kokouksessaan 9. kesäkuuta.

Tilinpäätös on luettavissa  aluehallituksen 30.3.2026 kokouksen esityslistan liitteistä

Lue lisää: Seurantaraportti: palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä

​Henkilöstö onnistumisen taustalla

Vuonna 2025 Oma Hämeessä työskenteli yhteensä 6 771 työntekijää, joista yli 5 600 oli vakituisia. Talouspaineista ja muutoksista huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla ja sairauspoissaolot vähenivät. Samalla vuokratyövoiman käyttöä ja ylitöiden määrää pystyttiin merkittävästi vähentämään. Henkilöstökulut laskivat kokonaisuudessaan valtakunnallisista palkankorotuksista huolimatta.

– Henkilöstö on tehnyt muutosmyllerryksen keskellä upeaa työtä, minkä ansiosta asiakastyytyväisyys on säilynyt erinomaisella tasolla. Myös henkilöstön työtyytyväisyys on säilynyt Työterveyslaitoksen mittauksessa ennallaan. Suurimmassa osassa ammattiryhmiä työnantajan suositteluindeksi jopa parani, mitä voidaan tällaisessa tilanteessa pitää onnistumisena, iloitsee Naukkarinen.

Muutosvauhti näkyy kuitenkin kasvaneena kuormituksen ja stressin kokemuksena sekä lisääntyneenä epävarmuutena henkilöstön keskuudessa. Muutoksen hallintakeinoja ja työyhteisöjen voimavaratekijöitä tulee vahvistaa entistä paremmin.

Talouden tasapainottaminen on perustunut laajoihin toimintatapojen uudistuksiin, prosessien kehittämiseen sekä uusiin kumppanuuksiin. Vuoden 2025 aikana käynnistyi myös Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:n toiminta, mikä muutti organisaatiorakennetta ja paransi toiminnan tehokkuutta.

Vuoteen 2026 hyvinvointialue lähtee tavoittelemaan toista ylijäämäistä tilikauttaan. Tällä kertaa ylijäämätavoitetta ohjaa vahvasti voimassa oleva lainsäädäntö, joka edellyttää alijäämien kattamista kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämän takia voimassa oleva talousarvio tavoittelee 95,5 miljoonan euron ylijäämää.

Vielä ei ole tiedossa, voiko ja aikooko Oma Häme hakea lisäaikaa hallitukselta alijäämien kattamiseen. Hallitus on laatinut esityksen siitä, että joillekin hyvinvointialueille voitaisiin myöntää mahdollisuus kattaa ennen vuotta 2025 syntyneet alijäämät vasta vuoden 2029 loppuun mennessä. Tilannetta arvioidaan kevään muutostalousarviossa.

Mahdollinen lisäaika vuoteen 2029 voisi mahdollistaa noin 45-55 miljoonaa pienemmän ylijäämän tekemisen vuonna 2026. Kuluvaan vuoteen liittyy muitakin epävarmuustekijöitä, muun muassa iso joukko palvelurakennemuutoksia, joiden toimeenpanoon liittyy riskejä.

Palvelut paranivat ja hoitoon pääsy nopeutui

Vuonna 2025 terveydenhuollon toimialalla panostettiin hoitojonojen lyhentämiseen, Assi-sairaalan käyttöönottoon, palvelurakenteen uudistamiseen, strategian toimeenpanoon ja talouden tasapainottamiseen. Lisäksi muun muassa kehitettiin digipalveluja ja Ensilinja-palveluita sekä testattiin lähipalvelumallia Tammelassa. 

Hoidon saatavuus parani vuoden aikana selvästi erikoisairaanhoidossa, hoitojonojen purkutoimien ansiosta. Kuulolaitteen sovitusjono saatiin kokonaisuudessa hoitotakuuseen vuoden loppuun mennessä. Tässä auttoi omien audionomien koulutus, mikä korjasi henkilöstövajetta valtakunnallisesta audionomipulasta huolimatta. Myös perusterveydenhuollossa lainmukainen hoitoon pääsy toteutui hyvin. Asiakastyytyväisyys säilyi korkeana terveydenhuollossa (84,6 % asiakkaista suosittelisi palvelua läheiselleen ).

Suurin toiminnallinen muutos oli perusterveydenhuollon osastotoiminnoissa, jossa kaksi osastoa siirtyi ikäihmisten toimialalle ja yksi osasto lakkautettiin. Samaan aikaan Potilaskoordinaatioyksikön toimintaa laajennettiin ja yhteistyötä ikäihmisten toimialan kanssa kehitettiin. Päivystyksen, ensihoidon ja kiirevastaanottojen kuormitus ei lisääntynyt näiden muutosten takia vuonna 2025. Myös jatkohoitoon pääsy on pysynyt hallinnassa. Muutenkin toiminnassa onnistuttiin siirtämään painopistettä raskaammista palveluista kevyempiin (muun muassa kotisairaala, digipalvelut, kuntoutus), mikä paransi vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. 

Taloudellisesti vuosi toteutui ennakoitua paremmin: toimialan tulos alitti muutostalousarvion 4,9 miljoonalla eurolla ja parani edellisvuodesta. Toimintatuotot kasvoivat merkittävästi (+11,4 %) ja toimintakulujen kasvu pysyi maltillisena (+1,3 %), talouden tasapainottamistoimista johtuen. Tasapainottamisohjelmien tavoitteet toteutuivat pääosin, ja erityisesti lääkekulut (-7,7 %) sekä ostopalvelulääkärikulut (-26,7 %) laskivat. 

Alkuvuoden tietojärjestelmämuutokset häiritsivät toimintaa hetkellisesti ja uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto keväällä 2025 hidasti palveluita, mutta haasteet saatiin selätettyä. Erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi lisätöitä jouduttiin tekemään edellistä vuotta enemmän, mutta hälytystyöt vähenivät merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti ennakointi työsuunnittelussa.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa lisättiin suoran potilastyön määrää ja onnistuttiin vähentämään perumattomia aikoja, mikä lisäsi potilastyytyväisyyttä. Lääkäripalvelujen ostoja vähennettiin, kun virkoihin saatiin tekijöitä. 

Kuntoutuspalveluissa fysioterapeutin suoravastaanottomäärät miltei kaksinkertaistuivat verrattuna vuoteen 2024. Muutos vähensi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä käyntejä perusterveydenhuollon lääkäreillä. 

Ikäihmisten palveluissa rakenteellisia uudistuksia

Ikäihmisten palveluissa jatkettiin vuonna 2025 merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen kehittämistä. Toiminnan keskeisenä tavoitteena oli tukea ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään ja ohjata asiakkaat oikea-aikaisesti oikeantasoisiin palveluihin. 

Merkittävä onnistuminen oli kahden perusterveydenhuollon vuodeosaston muuttaminen arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi Riihimäellä ja Forssassa. Muutos onnistui hyvin, ja syksystä alkaen vuodeosastoilla ei käytännössä ollut jonottajia yksittäisiä tilanteita lukuun ottamatta. Samalla yhteistyö terveyspalveluiden kanssa tiivistyi olennaisesti ja palvelupolkuja saatiin sujuvammiksi.

Asumispalveluissa oman tuotannon kustannustehokkuus parani merkittävästi. Yksikkökohtainen hoitovuorokausi- ja yksikköhintalaskenta vahvisti tiedolla johtamista ja mahdollisti resurssien aiempaa oikeudenmukaisemman ja tehokkaamman kohdentamisen. Myös kotihoidossa kustannusten ja resurssien kohdentamista pystyttiin kehittämään tiimikohtaisten kustannustietojen avulla.

Kotihoidossa etähoidon osuus vahvistui selvästi, ja sen osuus säännöllisen kotihoidon käynneistä nousi noin 8 prosenttiin. Ensilinjan toiminta vakiintui koko hyvinvointialueella, ja yksi yhteinen puhelinnumero paransi asiakkaiden neuvontaa, palveluohjausta ja yhteydenoton sujuvuutta. Lisäksi lyhytaikainen yhteisöllinen asuminen vakiintui osaksi palvelukokonaisuutta.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelut – oma tuotanto vahvistui

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa keskeinen onnistuminen oli oman palvelutuotannon vahvistaminen ja ostopalvelujen vähentäminen. Tämä näkyi kustannusten hallinnan paranemisena.

Palveluja kehitettiin erityisesti ryhmämuotoisina ja ennaltaehkäisevinä kokonaisuuksina. Sosiaalinen kuntoutus ja ryhmätoiminta kasvoivat. Perhekeskusmallia vahvistettiin edelleen yhdistämällä eri toimijoita saman kokonaisuuden alle ja kehittämällä varhaisemman tuen palveluita. Opiskeluhuollon psykologiresurssia pystyttiin vahvistamaan lähelle lakisääteistä mitoitusta, mutta kaikkia koulu- ja opiskeluhuollon määräaikaistarkastuksia ei saatu tehtyä. 

Palautetietoisen toimintamallin käyttöönotto eteni perhekeskuksessa, lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Vammaispalveluissa tuli voimaan uusi vammaispalvelulaki, joka toi mukanaan uusiakin palveluita. Myös lasten ja nuorten terapiatakuuta koskeva laki tuli voimaan, mikä näkyi perustason lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen tehostumisena.

Palveluita haastoi kasvanut kysyntä muun muassa vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa ja lapsiperheiden palveluihin tulleissa ilmoituksissa ja yhteydenotoissa sekä lastensuojelun tarpeissa.

Pelastustehtävien määrä laski hieman, ja onnettomuuksien ehkäisyssä onnistuttiin pääosin tavoitteiden mukaisesti. Turvallisuusviestintää lisättiin ja valvontaa kohdennettiin aiempaa enemmän riskiperusteisesti.

Haasteena oli kuitenkin henkilöstöresurssien riittävyys. Kaikkia suunniteltuja palotarkastuksia ei pystytty toteuttamaan, eikä uusia, pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisia virkoja voitu täyttää talouden tasapainottamisohjelman vuoksi.