Keski-Suomen hyvinvointialueella ollaan pettyneitä lisärahoitushakemusta koskevaan päätökseen

Vt. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimon mukaan päätös oli odotettu.

– Vaikka lisärahoitus on tarkoitettu varmistamaan alueiden rahoituksen riittävyyttä, on sitä myönnetty ainoastaan yhdelle alueelle ja murto-osa heidän hakemastaan. Tämä elementti hyvinvointialueiden rahoitusmallissa ei siis käytännössä ole käytössä. Silti tämä on tietysti pettymys. Hakemuksemme oli hyvin perusteltu, Kallimo kertoo.

Keski-Suomen hyvinvointialueen lisärahoitushakemusta käsiteltiin alkuvuoden aikana valtiovarainministeriön asettamassa valmisteluryhmässä. Ryhmään kuului edustajia sekä ministeriöistä että hyvinvointialueelta.

Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että valmisteluryhmässä ministeriöt ja Keski-Suomen hyvinvointialue eivät saavuttaneet yhteisymmärrystä hyvinvointialueen lisärahoituksen tarpeesta.

– Hyvinvointialueena perustelimme lisärahoituksen tarvetta sillä, että nykyinen rahoitustaso on rakenteellisesti riittämätön ja perustuu puutteelliseen tietopohjaan, minkä vuoksi lain mukaiset palvelut uhkaavat vaarantua, vt. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimo toteaa.

Ministeriöt puolestaan olivat yksimielisiä siitä, ettei alueella ole oikeutta lisärahoitukseen.

– Tässä näkyy ministeriöiden ja hyvinvointialueen katsantokantojen ero. Ministeriö katsoo asiaa enemmän valtakunnan keskiarvolaskelmien kautta ja me tietysti alueellisten olosuhteiden ja palveluiden toimivuuden näkökulmasta, Kallimo lisää.

Hyvinvointialue haki lisärahoitusta 46 miljoonaa euroa. Haettu summa vastaa hyvinvointialueen arviota vuoden 2025 rahoituksen vajeesta. Rahoituksen vajeen vuoksi hyvinvointialue on tehnyt myös oikaisuvaatimukset vuosien 2023–2026 rahoituksesta.

– Alijäämistämme vajaa kolmannes on seurausta vajaasta rahoituksesta. Vuoden 2025 rahoituksen oikaisuvaatimus on parhaillaan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Odotamme myös vuosien 2023–2024 ja vuoden 2026 rahoituksen oikaisuvaatimuksiin päätöstä valtiovarainministeriöstä, konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä toteaa.

– Vaikka emme lisärahoitusta saaneet on hyvä, että viime viikolla saimme valtiovarainministeriön selvityshenkilöiden raportista tukea rahoitusjärjestelmän korjaamisvaateillemme. On ollut pitkä tie siihen, että valtion taholta on tunnistettu ja tunnustettu nykyisen rahoitusjärjestelmän toimimattomuudesta koituvat ongelmat. Nyt itse rahoitusjärjestelmän korjaamistoimenpiteet on aloitettava mahdollisimman pikaisesti, jotta alueiden eriytymiskehitys saataisiin pysäytettyä. Tämä on erinomaisen tärkeää siksikin, että lisärahoituksen myöntämisen kynnys on nyt nostettu niin korkealle, että se ei näyttäydy tosiasiallisena keinona rahoituksen riittämättömyyden korjaamiseksi, Leppä lisää.

Lue lisää:
Valtioneuvoston päätös Keski-Suomen hyvinvointialueen hakemukseen lisärahoituksesta vuodelle 2025
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=5970