Sote-valiokunnan opposition edustajat: Hallituksen esitys vaarantaa kätilöiden saatavuuden

Hallituksen esitys perustuu EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimuksiin, ja sen mukaan kätilöksi kouluttauduttaisiin jatkossa suorittamalla ensin sairaanhoitajankoulutuksen, jonka laajuus olisi 210 opintopistettä (tavoiteaika 3,5 vuotta) ja tämän jälkeen erillinen kätilökoulutus, jonka laajuus olisi 3000 tuntia (tavoiteaika 1,5 vuotta). Kokonaisuudessaan koulutus pitenisi nykyisestä 4,5 vuodesta viiteen vuoteen.

– Asiantuntijoiden mukaan esityksen keskeinen ongelma liittyy kätilökoulutuksen mitoitukseen. 3000 tunnin opintokokonaisuus vastaa noin 112 opintopistettä, kun taas 1,5 vuoden tavoiteaika vastaa noin 90 opintopistettä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koulutuksen suorittaminen tavoiteajassa on epärealistista, kansanedustaja Kim Berg korostaa.

– Esityksessä on selkeä rakenteellinen ristiriita: koulutuksen sisältö ja sille varattu aika eivät vastaa toisiaan. Tämä johtaa väistämättä siihen, että opinnot venyvät yli tavoiteajan. Esitys ei myöskään ratkaise alan keskeisiä ongelmia, vaan pahimmillaan syventää niitä. Vaikka koulutus pitenee, työehdot ja palkkaus pysyvät ennallaan, eikä osaamistason arvioida merkittävästi nousevan esitetyssä mallissa, kansanedustaja Aki Lindén toteaa.

– On vaikea perustella, miksi opiskelija sitoutuisi pidempään koulutukseen, jos se ei näy parempana osaamisena, urakehityksenä tai palkkauksena. Tämä heikentää koko alan vetovoimaa, kansanedustaja Ville Merinen painottaa.

–  Esitys uhkaa suoraan kätilöiden saatavuutta. Jo nykytilanteessa monilla alueilla kärsitään rekrytointihaasteista, ja koulutuksen pidentäminen ilman selkeitä kannustimia voi pahentaa tilannetta entisestään. Kätilökoulutuksen pitäisi olla houkutteleva jatkopolku sairaanhoitajille ja kiinnostava vaihtoehto nuorille. Nyt esitetty malli tekee koulutuksesta raskaamman ilman lisähyötyä, mikä voi vähentää hakeutumista alalle, kansanedustaja Bella Forsgrén sanoo.

– Kiinnitämme huomiota siihen, että valmistelussa ei ole riittävästi tarkasteltu vaihtoehtoisia malleja. EU-direktiivi mahdollistaisi myös suoran, noin kolmivuotisen kätilökoulutuksen, joka on käytössä esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa. On merkittävä puute, ettei valmistelussa ole kunnolla arvioitu suoraa kätilökoulutusmallia, joka on toimiva ratkaisu monissa Euroopan maissa. Nyt vaihtoehdot on sivuutettu liian kevyesti, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen huomauttaa.

– Tässä tilanteessa hallituksen esityksen hyväksymisen sijaan kestävämpi ratkaisu olisi valmistella uusi esitys kätilökoulutuksen saattamiseksi tutkintoon johtavaksi ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi sairaanhoitajatutkinnon päälle. Tätä perustelee sekä kaksi eri selvitystyöryhmää ja alan väki. Tällainen malli olisi laajuudeltaan noin 120 opintopistettä ja vastaisi paremmin sekä osaamisvaatimuksiin että kansainvälisiin käytäntöihin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto selkeyttäisi urapolkuja, nostaisi osaamistasoa ja varmistaisi myös EU:n edellyttämän pätevyyden tunnustamisen ilman lisävaatimuksia. Tämä olisi kestävämpi ja houkuttelevampi ratkaisu, ja siksi esitys olisi tullut palauttaa uuteen valmisteluun, päättää valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru.