Ennuste: Sota Lähi-idässä iskee ruokaketjuun energian kautta – ruoan hinnassa nousupainetta tänä ja ensi vuonna

”Kiristyneet geopoliittiset jännitteet lisäävät epävakautta ja hintojen heilahtelua. Sota on jo lisännyt merkittävää epävarmuutta erityisesti energian ja lannoitteiden markkinoilla”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Ennusteessa oletetaan, että sodan vaikutukset talouteen ja markkinoihin jäävät hallittaviksi, eikä konflikti eskaloidu merkittävästi. Tästä huolimatta öljyn ja maakaasun hinnat jäävät aikaisempaa korkeammalle tasolle. Tuotantopanosten hintojen nousu heijastuu nopeasti maatalouden kustannuksiin. Riskinä on sodan pitkittyminen, mikä lisäisi merkittäviä inflaatiopaineita koko ruokaketjuun.

Maakaasun hinnannousu näkyy jo lannoitteiden hinnoissa

Maakaasua tarvitaan lannoitteiden valmistuksessa, ja lannoitteiden hinnat ovat jo lähteneet nousuun. Hintojen ei kuitenkaan ennakoida kohoavan Venäjän vuoden 2022 hyökkäyssodan alkamisen aiheuttamien piikkien tasolle.

”Kotimaassa iso osa tämän kasvukauden lannoitteista on jo ostettu, mikä lieventää vaikutuksia peltoviljelyyn. Energian hinnannousut näkyvät maatiloilla nopeammin, mutta esimerkiksi rehuhinnoissa ei tällä hetkellä ole merkittäviä nousupaineita. Jos sota pitkittyy, lannoitteiden korkeiden hintojen vaikutus tiloilla korostuu ensi vuonna”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.

Viljan hintoihin ei ole vielä tälle vuodelle näkyvissä nousua, koska tarjontaa on runsaasti sekä globaalisti että Suomessa. Seuraavalle satokaudelle tuotantokustannusten kohoaminen luo paineita hinnannousulle. Lähi-itä on viljan tuonnista riippuvainen alue, joten sodan vaikutus viljamarkkinoihin on erilainen kuin 2022.

Ruoan hinta nousee yleistä inflaatiota ripeämmin

Tänä vuonna ruoan hinta nousee 2,5 prosenttia, mikä on hieman yleistä inflaatiokehitystä nopeammin. Alkuvuonna nousu on maltillisempaa, mutta loppuvuonna sekä ensi vuonna sodan vaikutukset näkyvät voimakkaammin. Ensi vuonna ruoan hinta nousee niin ikään 2,5 prosenttia, mutta tähän arvioon sisältyy suurta epävarmuutta.

Hintapaineet syntyvät etenkin energiassa, logistiikassa ja jalostuksessa, joiden kustannukset siirtyvät viiveellä kuluttajahintoihin

”Vaikutukset ruoan hintaan jäävät kuitenkin pienemmiksi kuin vuonna 2022, koska Lähi-idän sota ei aiheuta suoraa tarjontashokkia viljamarkkinoille. Nousua vauhdittaa myös palkkakustannusten kasvu. Hintojen nousua hillitsevät kotimarkkinakysynnän heikko kehitys ja vähittäiskaupan hintakilpailun kiristyminen”, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Naudanlihan hinnannousu siirtää kysyntää muihin lihalajeihin

Naudanlihan hinta on noussut jyrkästi viime kuukausina kotimaisen tuotannon niukkuuden ja tarjonnan rakenteellisten muutosten vuoksi. Helmikuussa naudanlihan kuluttajahinta oli 36 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Koska hinta on korkea, kulutusta siirtyy muihin lihalajeihin, etenkin siipikarjanlihaan. Kehityksessä näkyy myös laajemmin kotimaisen lihantuotantorakenteen muutos. Siipikarjanlihan tuotannon kasvu jatkuu tänä vuonna kapasiteetin ja tuotannon tehokkuuden kasvun myötä. Naudanlihantuotanto jatkaa laskuaan samalla kun sianlihantuotanto kääntyy hienoiseen laskuun.

Yrittäjätulo laskee, kun kustannukset kasvavat mutta markkinatuotot eivät

Energian ja lannoitteiden hintojen nousu lisää maatilojen tuotantokustannuksia, mutta näkymää nopeasta markkinatuottojen kasvusta ei ole. Viljan hinnat eivät nouse tuotantopanosten tahdissa, ja kotieläintuotannossa maailmanmarkkinahintojen lasku vetää myös kotimaan tuottajahintoja alaspäin naudanlihaa lukuun ottamatta.

Maatalouden yrittäjätulo laskee sektoritasolla tänä vuonna noin 1,2 miljardiin euroon. Viime vuoden ennakkotietoihin verrattuna laskua on noin 8 prosenttia. Naudanlihan markkinatuotot ovat kasvaneet nopeasti muutamassa vuodessa tuottajahintojen nousun vetämänä.

Elintarvikeviennin kasvu hidastuu

Tänä vuonna Suomen elintarvikeviennin arvon kasvu jatkuu, mutta viime vuotta hitaampana vientihintojen laskun vuoksi. Viennin kilpailukykyä haastavat myös kasvavat logistiikan kustannukset. Vientiveturina jatkaa maitosektori. Kananmunien viennin arvo nousi neljänneksellä viime vuonna, mikä on hieman pienentänyt tarjontaa kotimarkkinalla.

Lihan ja lihatuotteiden vienti on myös ollut kasvussa. Siipikarjanlihan vienti Kiinaan lähti viime vuonna kasvuun, ja vienti vahvistuu tänä ja ensi vuonna. Kiina onkin noussut suurimmaksi siipikarjanlihan vientikohteeksi.

Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/maa-ja-elintarviketalous-kevat-2026/