Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia
1.4.2026 12:33:26 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ihmisten ja villieläinten rinnakkaiselo ei usein ole ongelmatonta. Erityisesti siitä kärsivät petoeläimet, joiden määrä laskee usein huomattavasti ihmisasumusten, peltojen ja laidunmaiden läheisyydessä.
Kyse ei kuitenkaan ole suoraviivaisesta kehityksestä vaan valinnoista, esittää Helsingin yliopiston tutkijatohtori Miquel Torrents-Ticó tuoreessa tutkimuksessaan. Ihmisen suhtautuminen petoeläimiin vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten yhteiselo petojen kanssa sujuu.
Tutkimuksessaan Torrents-Ticó vertaili hyeenojen levinneisyyttä kahdella alueella Keniassa. Molemmilla alueilla oli ihmisiä ja laiduntavaa karjaa sekä villiä riistaa. Sibiloin luonnonpuiston alueella hyeenoita esiintyi kuitenkin vain vähän lähinnä alueen eteläosassa, kun taas Laikipian suojelualueella hyeenat selviytyivät laajalla alueella ihmisistä ja karjasta huolimatta.
Olennainen ero kahden alueen välillä syntyi ihmisen suhtautumisesta hyeenoihin, Torrents-Ticó kertoo.
– Sibiloissa paimenet kulkivat aseistettuina ja kertoivat käyttävänsä niitä hyeenoita kohdatessaan. Laikipiassa paimenet suojasivat laumojaan tappamatta petoja. Hyeenojen levinneisyys ei siis riippunut karjan tai ihmisten määrästä vaan ihmisen niille aiheuttamasta uhasta.
Torrents-Ticón mukaan havainto tuo uuden näkökulman ihmisen ja luonnon suhteeseen.
– Ihmiset voivat vaikuttaa petojen levinneisyyteen omilla asenteillaan ja toimillaan. Pedot tapaavat välttää alueita, joilla riski ihmisen aiheuttamasta uhasta on korkea. Alueilla, joilla petojen annetaan elää, yhteiselo ihmisten kanssa onnistuu todennäköisemmin.
Suomen kohdalla tulos voi antaa uutta näkökulmaa keskusteluun isojen petojen, kuten susien ja ihmisten yhteiselosta, ja korostaa ihmisten asenteiden merkitystä petoeläinpopulaatioiden säilymiselle.
Tutkimus The human propensity to kill carnivores is associated with the distribution of spotted hyaenas julkaistiin tiedelehdessä Journal for Nature Conservation.
Lisätietoja: Tutkijatohtori Miquel Torrents-Ticó, miquel.torrents-tico@helsinki.fi, puh +358503524149
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Linkit
Helsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston palkitut väitöskirjat tuovat uutta tietoa kudosten uusiutumisesta, MS-taudista, kemiallisesta rikosteknisestä tutkimuksesta ja neoliittisista yhteisöistä29.5.2026 08:38:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto palkitsi Simon Anderssonin, Bonnie Nilhamn-Kuosmasen, Joona Sarkkisen ja Solja Säteen väitöskirjat vuoden 2025 parhaina.
Pyöräilybuumi ei toteutunut – infrastruktuuri-investoinnit eivät muuta kaupunkiliikennettä28.5.2026 15:34:07 EEST | Tiedote
Suomalaiset kaupungit ovat investoineet pyöräilyinfrastruktuuriin, mutta liikkumistottumukset eivät ole muuttuneet toivotulla tavalla, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Koiran ja omistajan tunnetilat tahdistuvat fysiologiaan asti27.5.2026 18:10:26 EEST | Tiedote
Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys näkyy paitsi käyttäytymisessä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun pari viettää vapaasti aikaa yhdessä.
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme