Kangasalan Kirkkojärven linnusto lähti uuteen nousuun

Kirkkojärvellä teetettiin vuonna 2025 linnustolaskentoja, jotta hoitotoimien vaikutuksia lintujen määrään voitiin arvioida. Sekä pari- että poikuemäärät nousivat huomattavasti edellisestä, vuoden 2022 laskennasta. Vesilintuja pesi järvellä 46 paria ja poikueita laskettiin ainakin 19. Parimäärä nousi vuosien 2017–2020 tasolle, mutta poikueita oli edelleen vähemmän kuin huippuvuosina 2017–2018, jolloin niitä laskettiin yli 40. 

Esimerkiksi silkkiuikun ja telkän pesimätulokset jäivät heikoiksi, mutta nokikanoja esiintyi runsaasti. Järvellä havaittiin myös tukkasotkan poikue sekä kaksi haapanapoikuetta. Nokikana, tukkasotka ja haapana ovat uhanalaisia, ja silkkiuikku on silmällä pidettävä laji.

- Mahdollisesti täysin uutena pesimälajina Kirkkojärvellä tavattiin kalatiira, josta en löytänyt pesintämainintoja ainakaan vuodesta 1974 lähtien. Yksi kalatiirapari pesi Ranta-Koiviston edustalle edellisenä talvena viedyillä pesimälautoilla ja kasvatti kaksi poikastaan onnistuneesti lentokykyisiksi. Toivottavasti tiirat palaavat myös tänä vuonna, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta. 

Lintulaskentaa tehtiin myös syksyllä, sillä Kirkkojärvi on tärkeä lintujen levähdysalue. Enimmillään järvellä tavattiin yhdellä kerralla 790 lintua valkoposkihanhiparven pysähtyessä alueelle. Järvellä levähti myös muun muassa kymmeniä punasotkia, tukkasotkia ja haapanoita ja parisataa isokoskeloa ja sinisorsaa. Muutamia yksilöitä nähtiin esimerkiksi alleja, tukkakoskeloita, uiveloita ja lapasotkia. 

- Hoitokalastuksen ei havaittu merkittävästi häiritsevän levähtäviä lintuja, vaan jos ne väistivätkin kalastajaa, niin ne palasivat nopeasti ruokailupaikoilleen, Merimaa summaa.

Hoitotoimet parantavat järven tasapainoa - kalastus jatkuu 2.4.

- Hoitokalastus jatkuu alustavasti torstaina 2.4. ja kestää 4 viikkoa. Toinen kalastusjakso alkaa heinäkuun lopulla ja loppuu elokuun puolivälissä. Kesällä tehdään myös koekalastus, joka kertoo kalaston nykytilasta. Tavoitteena on, että kalastuspainetta voitaisiin pienentää kalaston kehityksen jatkuessa oikeansuuntaisena, Merimaa kertoo.

Kirkkojärveä on hoitokalastettu lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien sekä kaupungin että ELY-keskuksen tilauksesta. Vuonna 2025 järvelle vietiin myös kolme pesimälauttaa ja upotettiin kymmenen joulukuusituroa.

Hoitokalastuksen tavoitteena on saattaa järven särkikalavaltainen kalasto parempaan tasapainoon. Kun särkikala- ja petokalakannat ovat tasapainossa, vesi voi kirkastua, uposkasvillisuus lisääntyä ja sinileväkukinnot vähentyä. Samalla vesilintujen ja kalojen välinen ravintokilpailu vähenee, mikä voi lisätä lintujen määrää. Hoitokalastussaalis toimitetaan hyötykäyttöön esimerkiksi eläinten rehuksi, biokaasuksi, elintarvikkeeksi tai Helmi-vieraspetopyyntiin syötiksi.

Hoitokalastusta tehdään keväällä ja kesällä rysillä sekä syksyllä pyydystämällä ojiin nousevia kalanpoikasia. Rysäpyynti on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi, ja myös syksyinen ojapyynti on tärkeä osa kokonaisuutta, vaikka saalismäärät ovat pienempiä.

Lue lisää aiheesta:

Vanhat joulukuuset toimivat pian Kirkkojärven vesieläinten ja lintujen ruokapöytänä | Pirkanmaan ELY-keskus

Syksyn hoitokalastus Kangasalan Kirkkojärvellä toi ennätyssaaliin | Pirkanmaan ELY-keskus

Instagram video