Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet

7.4.2026 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa niin selvästi muista maista, toteavat Etlan tutkimuksen tehneet tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa niin selvästi muista maista, toteavat Etlan tutkimuksen tehneet tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Generatiivinen tekoäly on lyhyessä ajassa noussut työelämän keskeiseksi muutosvoimaksi. Kansainvälisessä keskustelussa ja tutkimuksessa on korostettu niin tekoälyn hyötyjä kuin siihen liitettyjä huoliakin. Suomen työmarkkinat, sosiaaliturva ja työelämän instituutiot poikkeavat kuitenkin monista niistä maista, joista aiempaa tutkimusta on kertynyt. Siksi kansainvälisten tulosten ei voi olettaa toistuvan Suomessa sellaisinaan.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvisen tuoreen tutkimuksen ”Tekoälyllä neutraali tai jopa positiivinen yhteys suomalaisten työhyvinvointiin” (Etla Muistio 178 ja Etla Working Paper 137) mukaan tekoäly ei toistaiseksi näytä heikentäneen työtyytyväisyyttä Suomessa. Sen sijaan tekoälyn aktiivinen käyttö on yhteydessä vahvempaan työn imuun. Tutkimukset perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2023 työolotutkimukseen sekä Tilastokeskuksen rekisteritietoihin.

Tekoälyn ja työn imun (kokemus työn innostavuudesta ja mielekkyydestä) välinen yhteys näkyy erityisesti työntekijöissä, jotka käyttävät tekoälyä työssään ja joille tekoäly on olennainen osa työntekoa, toteaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Havaintomme työn imusta on mielestämme tulkittavissa siten, että tekoäly on parhaimmillaan kuin ylimääräinen ja aina käytettävissä oleva työkaveri, jonka kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyy vahvempi työhön innostuminen ja uppoutuminenkin, Rouvinen pohdiskelee.

”Suomalainen yhteiskuntarakenne kantaa yli murroksen”

Tekoälyn vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ovat Suomessa tutkimusten mukaan toistaiseksi melko hillittyjä. Tutkijat korostavat, että se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tekoäly voisi muuttaa suomalaista työelämää jatkossa. Muutos näkyy kuitenkin toistaiseksi enemmän työn tekemisen tavoissa kuin työntekijöiden hyvinvoinnissa laaja-alaisesti.

Tutkimuksen ydinviesti on lohdullinen: suomalainen yhteiskuntarakenne kantaa meitä teknologisen murroksen yli paremmin kuin muualla. Tulosten perusteella tekoäly ei toistaiseksi näytä heikentäneet työtyytyväisyyttä Suomessa. Samalla on syytä huomauttaa, että vaikutukset voivat toki muuttua tekoälyn käytön laajentuessa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kuitenkaan kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa Kauhasen mukaan niin selvästi muista maista.

Yksi mahdollinen selitys Suomen poikkeaville tuloksille on, että korkean luottamuksen yhteiskunta, järjestäytyneet työmarkkinat ja laajat turvaverkot vaimentavat sekä tekoälyn hyötyjä että siihen liittyviä huolia, Kauhanen pohtii.

Tekoäly ei ole kasvattanut pelkoja oman työn korvautumisesta

Tekoälyyn liittyvät pelot eivät ole nyt julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa voimistuneet. Pelko oman työn korvautumisesta teknologialla oli lähes yhtä yleistä vuosina 2018 ja vuosina 2023. Pelkääjien osuus jäi molempina vuosina vajaaseen kahdeksaan prosenttiin.

Tulos on huomionarvoinen, koska generatiivisen tekoälyn voimakas läpimurto osuu näiden vuosien väliin. Kokonaiskuvassa teknologiapelot eivät näyttäydy laaja-alaisena tai nopeasti voimistuvana ilmiönä, korostaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Enemmistö suomalaisista palkansaajista ei pelkää työnsä korvautumista eikä raportoi merkittäviä teknologiavetoisia henkilöstömuutoksia. Pelko siitä, ettei oppisi käyttämään uutta teknologiaa riittävän hyvin, ei myöskään tutkimuksessa kasva systemaattisesti tekoälyn käyttöintensiteetin mukana, selventää Rouvinen.

Tutkijat huomauttavat, että tekoälyä käyttää vielä verrattain pieni ja valikoitunut osa työntekijöistä, joten sen vaikutukset kaikkiin palkansaajiin jäävät väistämättä maltillisiksi. Tekoälyn käyttö painottuu tehtäviin, joissa tietoa käsitellään paljon ja joissa työn sisältö on jo valmiiksi digitaalinen.

Liitteet (2 kpl): Kauhanen Antti – Rouvinen Petri: ”Tekoälyllä neutraali tai jopa positiivinen yhteys suomalaisten työhyvinvointiin” (Etla Muistio 178) Embargo 7.4.2026 klo 00:01.

Bryson, Alex – Kauhanen, Antti – Rouvinen, Petri: “AI and Worker Well-being: Evidence from a Nationally Representative Study” (ETLA Working Papers 137) Embargo 7.4.2026 klo 00:01.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa niin selvästi muista maista, toteavat Etlan tutkimuksen tehneet tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa niin selvästi muista maista, toteavat Etlan tutkimuksen tehneet tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Lataa
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen
Lataa
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Lataa

Liitteet

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye