Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet

7.4.2026 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa niin selvästi muista maista, toteavat Etlan tutkimuksen tehneet tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa niin selvästi muista maista, toteavat Etlan tutkimuksen tehneet tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Generatiivinen tekoäly on lyhyessä ajassa noussut työelämän keskeiseksi muutosvoimaksi. Kansainvälisessä keskustelussa ja tutkimuksessa on korostettu niin tekoälyn hyötyjä kuin siihen liitettyjä huoliakin. Suomen työmarkkinat, sosiaaliturva ja työelämän instituutiot poikkeavat kuitenkin monista niistä maista, joista aiempaa tutkimusta on kertynyt. Siksi kansainvälisten tulosten ei voi olettaa toistuvan Suomessa sellaisinaan.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvisen tuoreen tutkimuksen ”Tekoälyllä neutraali tai jopa positiivinen yhteys suomalaisten työhyvinvointiin” (Etla Muistio 178 ja Etla Working Paper 137) mukaan tekoäly ei toistaiseksi näytä heikentäneen työtyytyväisyyttä Suomessa. Sen sijaan tekoälyn aktiivinen käyttö on yhteydessä vahvempaan työn imuun. Tutkimukset perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2023 työolotutkimukseen sekä Tilastokeskuksen rekisteritietoihin.

Tekoälyn ja työn imun (kokemus työn innostavuudesta ja mielekkyydestä) välinen yhteys näkyy erityisesti työntekijöissä, jotka käyttävät tekoälyä työssään ja joille tekoäly on olennainen osa työntekoa, toteaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Havaintomme työn imusta on mielestämme tulkittavissa siten, että tekoäly on parhaimmillaan kuin ylimääräinen ja aina käytettävissä oleva työkaveri, jonka kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyy vahvempi työhön innostuminen ja uppoutuminenkin, Rouvinen pohdiskelee.

”Suomalainen yhteiskuntarakenne kantaa yli murroksen”

Tekoälyn vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ovat Suomessa tutkimusten mukaan toistaiseksi melko hillittyjä. Tutkijat korostavat, että se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tekoäly voisi muuttaa suomalaista työelämää jatkossa. Muutos näkyy kuitenkin toistaiseksi enemmän työn tekemisen tavoissa kuin työntekijöiden hyvinvoinnissa laaja-alaisesti.

Tutkimuksen ydinviesti on lohdullinen: suomalainen yhteiskuntarakenne kantaa meitä teknologisen murroksen yli paremmin kuin muualla. Tulosten perusteella tekoäly ei toistaiseksi näytä heikentäneet työtyytyväisyyttä Suomessa. Samalla on syytä huomauttaa, että vaikutukset voivat toki muuttua tekoälyn käytön laajentuessa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kuitenkaan kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa Kauhasen mukaan niin selvästi muista maista.

Yksi mahdollinen selitys Suomen poikkeaville tuloksille on, että korkean luottamuksen yhteiskunta, järjestäytyneet työmarkkinat ja laajat turvaverkot vaimentavat sekä tekoälyn hyötyjä että siihen liittyviä huolia, Kauhanen pohtii.

Tekoäly ei ole kasvattanut pelkoja oman työn korvautumisesta

Tekoälyyn liittyvät pelot eivät ole nyt julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa voimistuneet. Pelko oman työn korvautumisesta teknologialla oli lähes yhtä yleistä vuosina 2018 ja vuosina 2023. Pelkääjien osuus jäi molempina vuosina vajaaseen kahdeksaan prosenttiin.

Tulos on huomionarvoinen, koska generatiivisen tekoälyn voimakas läpimurto osuu näiden vuosien väliin. Kokonaiskuvassa teknologiapelot eivät näyttäydy laaja-alaisena tai nopeasti voimistuvana ilmiönä, korostaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Enemmistö suomalaisista palkansaajista ei pelkää työnsä korvautumista eikä raportoi merkittäviä teknologiavetoisia henkilöstömuutoksia. Pelko siitä, ettei oppisi käyttämään uutta teknologiaa riittävän hyvin, ei myöskään tutkimuksessa kasva systemaattisesti tekoälyn käyttöintensiteetin mukana, selventää Rouvinen.

Tutkijat huomauttavat, että tekoälyä käyttää vielä verrattain pieni ja valikoitunut osa työntekijöistä, joten sen vaikutukset kaikkiin palkansaajiin jäävät väistämättä maltillisiksi. Tekoälyn käyttö painottuu tehtäviin, joissa tietoa käsitellään paljon ja joissa työn sisältö on jo valmiiksi digitaalinen.

Liitteet (2 kpl): Kauhanen Antti – Rouvinen Petri: ”Tekoälyllä neutraali tai jopa positiivinen yhteys suomalaisten työhyvinvointiin” (Etla Muistio 178) Embargo 7.4.2026 klo 00:01.

Bryson, Alex – Kauhanen, Antti – Rouvinen, Petri: “AI and Worker Well-being: Evidence from a Nationally Representative Study” (ETLA Working Papers 137) Embargo 7.4.2026 klo 00:01.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa niin selvästi muista maista, toteavat Etlan tutkimuksen tehneet tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Tekoälyn työelämävaikutuksia ei kannata arvioida ulkomaisten uhkakuvien tai yksittäisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, koska Suomen tilanne poikkeaa niin selvästi muista maista, toteavat Etlan tutkimuksen tehneet tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Lataa
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen
Lataa
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Lataa

Liitteet

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye