Järvien vedenkorkeudet jäämässä keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella

Taustalla vähäluminen talvi ja aikainen kevät

Kymijoen vesistöalueella lumen vesiarvo on ollut talvella 2025–2026 enimmillään vain noin puolet keskimääräisestä. Sulaminen käynnistyi maaliskuun alkupuolella ja suurin osa lumista on jo sulanut. Lumen vesiarvo on ajankohtaan nähden harvinaisen pieni, koska tyypillisesti sulaminen alkaa vasta maalis-huhtikuun vaihteessa. 

Kymijoen vesistöalueen järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet aikaisen kevään vuoksi pääosin nousuun, mutta nousu jää ennusteen mukaan vähäiseksi. Maaliskuun sademäärä oli vain noin puolet keskimääräisestä, mikä on osaltaan hidastanut vedenkorkeuksien nousua. Vesistöalueen suurista järvistä Päijänteen sekä säännöstelemättömien Konneveden ja Keiteleen vedenkorkeudet ovat jäämässä noin 30–40 cm keskimääräisestä vuosimaksimista. Maksimikorkeudet saavutetaan ennusteen mukaan noin kuukautta tavallista aiemmin. 

Mahdolliset runsaammat sateet keväällä ja alkukesällä voivat vielä nostaa vedenkorkeuksia. Pienillä järvillä sademäärän muutokset heijastuvat vedenkorkeuksiin nopeammin, mutta suuremmat säännöstelemättömät järvet jäävät todennäköisesti tavanomaisista kesäkorkeuksista. Haasteita voi olla myös säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien nostossa. Alkukesän matalat vedenkorkeudet lisäävät riskiä loppukesän kuivuuteen, mikäli kesästä tulee vähäsateinen. 

Päijänteen juoksutus pudotettu minimiin

Päijänteen juoksutusta on vähennetty voimakkaasti maaliskuun aikana. Tällä hetkellä säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja juoksutus tapahtuu kokonaisuudessaan Kalkkisten luonnonkosken kautta. Alkukesän vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti selvästi keskimääräistä alemmas, mutta loppukesän osalta runsaammat sateet voivat vielä korjata vesitilannetta. Päijänteen vedenkorkeuteen ei voida enää vaikuttaa enempää säännöstelytoimenpiteillä.

Päijänteen juoksutus on huhtikuun alussa noin 110 m3/s, mikä on alle puolet keskimääräisestä. Patoluukut pidetään kiinni toistaiseksi Päijänteen vedenkorkeuden nostamiseksi ja laskun hidastamiseksi kesällä. Päijänteen pieni juoksutus sekä koko vesistöalueen kuiva vesitilanne näkyvät myös Kymijoen virtaamissa. Virtaama Kymijoen pääuomassa on tällä hetkellä noin 200 m3/s ja virtaamat tulevat tämän hetken ennusteen mukaan pysymään todennäköisesti keskimääräistä pienempinä koko kesän.

Järvien säännöstelyyn haettu poikkeuslupia

Viitasaaren reitin Kivijärvelle on myönnetty 27.2. vesilain mukainen lupa säännöstelyluvan luparajoista poikkeamiseen kuivuuden vaikutusten torjumiseksi. Järven vedenpinta saatiin jättää keväällä normaalia korkeammalle ja samalla saatiin vedenkorkeus kääntymään nousuun noin kolme viikkoa normaalia aiemmin. Kivijärven pinnankorkeus todennäköisesti nousee lähelle keskimääräistä kesäkorkeutta.

Vesistöalueen säännöstellyistä järvistä myös Mäntyharjun reitin Puulalle on haettu lupaa poiketa nykyisestä lupaehdosta, joka velvoittaa kasvattamaan juoksutusta Kissakosken voimalaitoksella. Suuret kevätjuoksutukset ovat tämän kevään kuivassa vesitilanteessa tarpeettomia, sillä kevättulvaan ei ole tarpeen varautua. Toimenpiteellä pyritään nostamaan Puulan vedenpintaa lähellä alkukesän tavanomaista korkeutta. Mikäli poikkeuslupa myönnetään, Puulan juoksutuksen vähentäminen laskisi Mäntyharjun reitillä alapuolisten järvien kevään vedenkorkeuksia, mutta nostaisi vastaavasti hieman keskikesän vedenkorkeuksia. Kuivuudesta johtuen Vahvajärvi ja Vuohijärvi laskevat ennusteen mukaan joka tapauksessa kesän aikana todennäköisesti lähelle säännöstelyluvan mukaista alarajaa.

Kuivuustilanteen seurantaan ja varautumiseen tarjolla työkaluja ja ohjeistusta 

Kuivuustilanteen kehittymistä voi seurata useista eri lähteistä. Elinvoimakeskukset tiedottavat poikkeuksellisista vesitilanteista alueillaan. Tulvakeskus vastaa valtakunnallisesta vesitilanneseurannasta, tiedottamisesta ja varoituksista. Vesi.fi-palveluun on koottu ajantasaiset vesistöennusteet sekä yleisiä ohjeita kuivuuteen varautumiseen. Tulvakeskus käynnistää toukokuussa kuivuuspäivystyksen ja julkaisee tietoa Suomen kuivuustilanteesta kasvukaudella toukokuusta syyskuuhun vesi.fi-sivuston kuivuustilanne-sivulla. 

Lisätiedot:  

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus vastaa vesitaloustehtävistä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Vesitalousosasto: 

• Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen, puh. 0295 029 225. Päijänteen ja Kymijoen säännöstelyt. Alueellista tietoa: Päijät-Häme ja Kymenlaakso.
• Johtava vesitalousasiantuntija Lauri Kaisto, puh. 0295 024 752. Kivijärven säännöstely. Alueellista tietoa: Keski-Suomi.
• Vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen, puh. 0295 026 202. Puulan säännöstely. Alueellista tietoa: Etelä-Savo ja Pohjois-Savo.
• Yksikön päällikkö Varpu Rajala, Itäinen vesistöyksikkö (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi), puh. 0295 024 224.
• Yksikön päällikkö Matti Vaittinen, Eteläinen vesistöyksikkö (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Päijät-Häme ja Uusimaa), puh. 0295 029 112. 

sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)elinvoimakeskus.fi 

Suomen ympäristökeskus: 

• Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto, puh. 0295 251 342. Valtakunnallinen kuivuustilanteen seuranta ja varoitukset.
• Tutkija Kalle Sippel, puh.  0295 251 646. Kymijoen vesistöalueen vesistöennusteet. 

sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)syke.fi