Kansallisen tohtoripilotin ensimmäinen väitöskirja valmistui Turun yliopistossa

Tohtorikoulutuspilotti on vuosina 2024–2027 toteutettava kansallinen tutkijankoulutuksen laajennus, jonka aikana suomalaisiin yliopistoihin palkattiin 1000 uutta väitöskirjatutkijaa suorittamaan tohtorintutkintoa.

– Tavoite totuttua lyhyemmistä tohtorintutkinnoista haastaa akateemista yhteisöä. Kansallinen tohtoripilottirahoitus on ollut tervetullutta yliopistoille, koska rahoitus kattaa myös väitöskirjatutkimuksen ohjausresursseja. Uutta luova tieto syntyy tyypillisesti tutkimusryhmissä ja ylisukupolvisesti, sanoo tutkimuksesta vastaava vararehtori Piia Seppänen Turun yliopistosta.

Turun yliopiston ja EDUCA-Doc-tohtoripilotin väitöskirjatutkija Reetta Kyynäräisen väitöskirja on ensimmäinen kansallisista tohtoripiloteista valmistunut väitöskirja. Kyynäräinen aloitti tohtoriopintonsa 1.1.2025 ja hänen väitöstilaisuutensa oli 2.4.2026. Hän sai väitöskirjansa valmiiksi poikkeuksellisen nopeasti ja julkaisi väitösartikkelinsa alansa huippulehdissä.  Väitöskirjan kansainväliset arvioijat pitivät työtä erityisen ansiokkaana.

Osana pilottia yliopistot kehittävät ja uudistavat tohtorikoulutuksen käytäntöjä laajemminkin.

– Yksi merkittävä tekijä on se, kuinka joustavasti opiskelija pystyy siirtymään maisterivaiheesta väitöskirjatutkijan uralle. Tutkimusaiheen valinta, teoreettisen viitekehyksen rakentaminen, aineistonkeruu ja tutkimusyhteisöön kiinnittyminen voivat alkaa vaiheittain maisteriopinnoissa, toteaa EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivan varajohtaja, professori Mikko-Jussi Laakso Turun yliopistosta.

Tohtoripilotti mahdollisti keskittymisen väitöstutkimukseen

Kyynäräisen väitöskirjan valmistumista vauhditti joustava siirtymä opintojen vaiheesta toiseen. Hän tiesi jo maisterivaiheen opiskelijana haluavansa jatkaa väitöskirjatutkijaksi ja hyödynsi pro graduaan pohjana väitöskirjassaan.

Väitöstutkimuksessaan Kyynäräinen selvitti, millaisia tunteita virheiden tekeminen kemian yliopisto-opiskelijoissa herättää, ja miten opiskelijat reagoivat virheisiin. Väitöskirjan tuloksia virheiden merkityksestä oppimiselle voidaan hyödyntää yliopisto-opintojen kehittämisen lisäksi myös muilla opetuksen tasoilla.

– Väitöskirjan työstäminen oli palkitsevaa. Työnteon mielekkyyden lisäksi väitöskirjani nopeaa valmistumista edesauttoi pilottirahoituksen tuoma varmuus sekä taitavat ja kannustavat ohjaajat. Keräsin tutkimusaineistoni pääosin jo maisteriopintojeni aikana ja kirjoitin tuolloin myös ensimmäisen artikkelini, Kyynäräinen kertoo.

Tohtoripilotti mahdollisti Kyynäräiselle täysipäiväisen työskentelyn väitöskirjatutkimuksen parissa sekä riittävät ohjausresurssit.

– Tämä malli on toimiva ja sitä voidaan hyödyntää monilla eri aloilla. Kyynäräisen kohdalla se nopeutti tohtoriksi valmistumista merkittävästi. Suomen olisi tärkeää lisätä resursseja myös tutkijatohtoriohjelmiin, jotta lahjakkaille väitöskirjatutkijoille mahdollistettaisiin uran seuraava vaihe ulkomailla ja paluu Suomeen. Tämä olisi tarpeellinen jatko tohtorikoulutuspilotille ja pystyisimme näin kasvattamaan huippututkijoiden määrää Suomessa, Laakso huomauttaa.