Varman työkyvyn varmistamisen malli tunnistaa työkyvyn haasteet jo ennen ensimmäistäkään sairauspoissaoloa

Perinteinen varhaisen tuen malli ei enää täysin istu nykytyöelämän tarpeisiin. Työkyvyn haasteet eivät useinkaan näy ensimmäiseksi sairauspoissaoloina, vaan työn arjessa: työn sujuvuuden häiriöinä, kuormituksen kasvuna, muutoksiin liittyvänä epävarmuutena tai osaamisen ja työn vaatimusten epätasapainona. Perinteisessä mallissa toimenpiteisiin ryhdytään vasta, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja, jolloin työkyvyn ongelmat voivat olla jo pitkällä.​

– Organisaatioissa tarvitaan toimintatapa, jonka avulla työkykyriskit havaitaan jo silloin, kun työn arjessa näkyy pieniä merkkejä muutoksista. Näiden varhaisten signaalien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta työkyvyn haasteisiin voidaan tarttua oikea-aikaisesti ja mahdollisesti välttää pitkät poissaolot kokonaan, korostaa työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Anne Koutu.

Työkyvyn varmistamisesta koko työyhteisön yhteinen asia ja osa arkea

Varman asiakasyritysten tarpeisiin kehitetyn Työkyvyn varmistamisen mallin tarkoituksena on, että työkykyä haastaviin tekijöihin päästään kiinni heti, kun ne ilmenevät – ei vasta siinä vaiheessa, kun niistä alkaa tulla sairauspoissaoloja. Malli eroaa perinteisestä varhaisen tuen mallista siinä, että se ei perustu poissaolorajoihin vaan työn sujuvuuden haasteiden ja kuormituksen varhaisiin merkkeihin.

– Käytännössä mallin avulla organisaatiossa sovitaan selkeät, sen omiin tarpeisiin rakennetut toimintatavat ja työvälineet. Niiden avulla esihenkilöt ja tiimit tunnistavat työkykyriskien ensimerkkejä ajoissa. Näin työn sujumattomuuteen, kuormituksen kasvuun, muutoksiin käyttäytymisessä tai vuorovaikutuksessa sekä epäselvyyksiin työrooleissa päästään tarttumaan heti, kun niitä ilmaantuu, työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mira Turunen kertoo.

Malli antaa konkreettiset keinot ratkoa haasteita ensisijaisesti työpaikan omilla ratkaisuilla – kuten työn organisoinnin muutoksilla, työn muokkauksella, osaamisen tukemisella tai paremmalla perehdytyksellä – ennen kuin tilanne ehtii pitkittyä. Samalla määritellään selkeä vastuunjako eri osapuolille sekä toimenpiteiden polku, mikä helpottaa esihenkilöiden arkea ja madaltaa kynnystä ottaa asiat puheeksi. Mallin sisältämät työvälineet eivät kuitenkaan ole vain esihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja.

– Mallin tavoitteena on vahvistaa työpaikoilla kulttuuria, jossa työnteon yhteisiä edellytyksiä ja työssä tapahtuvia muutoksia arvioidaan yhdessä. Näin työkyvyn varmistamisesta tulee koko työyhteisön asia ja osa työn arkea, korostaa Mira Turunen.

Mallin työvälineet perustuvat tutkittuun tietoon

Varman Työkyvyn varmistamisen mallin työvälineet perustuvat tutkittuun tietoon. Ne on tarkoitettu asiakasyritystemme käyttöön helpottamaan työkyvyn yhteistä havainnointia, arviointia ja haasteiden ratkaisemista työyhteisössä ja tiimeissä.

Työvälineistä esimerkiksi Työkykypulssi, Kehityskartta ja Työkykyväline tukevat jokainen omalla tavallaan arjen työn sujuvuuden ymmärtämistä ja kehittämistä. Työkykypulssi seuraa mm. hallinnan tunnetta ja aikaansaamista, sitä, miten työ arjessa toimii ja miltä työssäolo tuntuu. Kehityskartta auttaa pysähtymään yhteiseen keskusteluun työn muutoksista ja kehittämistarpeista. Työkykyväline puolestaan jäsentää, mitkä työn osa-alueet sujuvat ja tuovat voimavaroja, ja missä taas on kuormitustekijöitä, joihin kannattaa yhdessä tarttua.

Työvälineet saa käyttöön Varma Akatemiasta, joka on asiakkaillemme kehitetty oppimisympäristö. Lisäksi asiointipalvelumme Työkyky-osiosta löytyy Työkyvyn varmistamisen mallipohja, jolla voi luoda kokonaisvaltaisen mallin työkykyriskien hallintaan.