Kunnanjohtajien kannanotto: Länsi-Uudenmaan asukkaat eivät voi kantaa kahta kertaa sote-sopeutusta

Hallituksen esityksen perustelut pysyville rahansiirroille pois Uudeltamaalta eivät ole uskottavia. Ratkaisujen tulee perustua läpinäkyvään tietopohjaan ja THL:n esittämään, tutkimukseen perustuvaan malliin. Sote-rahoitusmallia ei tule käyttää aluepolitiikan välineenä.

Uusimaa joutuu kohtuuttoman leikkauksen kohteeksi

Koko Uudenmaan rahoitusta esitetään leikattavaksi kolme prosenttia, kun muualla maassa leikkaus on vain prosentti. Länsi-Uudellamaalla tämä 54 miljoonan euron sopeutus vastaa mittaluokaltaan puolta kaikesta terveysasematoiminnasta tai sekä Hangon että Inkoon kaikkien asukkaiden kaikkia sote-palveluja.

On totta, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talous on tällä hetkellä tasapainossa. Syy tähän ei kuitenkaan ole runsas rahoitus, vaan talouden nopea tasapainotus ja palvelujen leikkaaminen vuosina 2023–2024.

Alueen talouden tilanne oli lähtötilanteessa vuonna 2023 maan keskiarvoa heikompi. Sitoutuminen julkisen talouden tasapainottamiseen on vaatinut hyväksyntää ja sitoutumista ei vain hyvinvointialueen henkilöstöltä vaan myös laajemmin alueen luottamushenkilöiltä ja asukkailta.

Palvelutasoa ei voi enää heikentää

Monelta osin, kuten ruotsikielisten palveluiden saavutettavuuden ja tavoitettavuuden osalta, talouden tasapainottaminen on aiheuttanut selkeää palvelutason heikennystä Länsi-Uudenmaan kuntien asukkaille.

Nyt hallitus on rankaisemassa tehdyistä säästöistä ylimääräisellä leikkauksella, joka kohdistuu Uudenmaan asukkaisiin. Tämä heikentää koko sote-uudistuksen kannustavuutta ja vie pohjan vastuulliselta taloudenpidolta.

Länsi-Uudenmaan kunnat eivät voi hyväksyä esitettyä lakimuutosta siltä osin kuin se koskee sote-rahoituksen kohdentamista. Muutos vaarantaa palvelujen yhdenvertaisuuden ja on epäoikeudenmukainen niille alueille, joilla on jo tehty merkittäviä ja nopeita sopeutustoimia.