Blogi: Hyvinvointialueet tarvitsevat talouden ennustettavuutta

Viime päivinä hyvinvointialueiden rahoituksesta on käyty vilkasta keskustelua, erityisesti eduskuntaan etenevän lakiesityksen myötä. Keskustelussa on kuitenkin piirre, joka vie helposti huomion sivuun olennaisesta. Usein ajatellaan, että ne valittavat rahoitusjärjestelmästä, jotka häviävät, ja ne kehuvat, jotka hyötyvät.

Tässä ei kuitenkaan ole kyse ensisijaisesti siitä, kuinka paljon rahaa yksittäinen alue saa. Kyse on siitä, että rahoituksen taso muuttuu, eikä se ole ennakoitavissa. Hyvinvointialueen rahoituksen ennustettavuus on käytännössä lähes nolla. Meillä ei ole näkyvyyttä, mitä laskentamyllyssä tapahtuu ja jännityksellä aina saamme odottaa seuraavia lukuja, jotka voivat heilahtaa kumpaan tahansa suuntaan.

Ei kukaan voi suunnitella satojen miljoonien eurojen budjetilla toimivan julkisen toimijan taloutta tilanteessa, jossa tulot vaihtelevat jatkuvasti. Hyvinvointialueella tilanne on vielä haastavampi, koska emme voi äkillisesti lopettaa tai muuttaa lakisääteisiä palveluita. Kaikki muutokset on tehtävä harkiten ja vaiheittain, ja se vaatii aikaa sekä vakaan näkymän tulevaan. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen - asiakasmaksuilla ja muilla myyntituloilla katetaan pieni osa toimintamenoista. Valtion myöntämä rahoitus määräytyy hyvinvointialueelle laskennallisten kriteerien mukaan, jossa huomioidaan alueen asukasmäärä, palvelutarve (ikärakenne, sairastavuus) sekä alueelliset olosuhteet.

Seuraavassa avaan, miltä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminta näyttäisi, jos seuraisimme toiminnassamme rahoituksen muutoksia. Tarkastelussa on vuosi 2027 ja pohjana 23.9.2024 julkaistut rahoitustiedot Kanta-Hämeen osalta, 845 miljoonaa euroa. Seuraavat laskelmat perustuvat oletukseen, että henkilöstön keskipalkka on 50 000 euroa / 1 henkilötyövuosi eli HTV (pitää sisällään kaikki työnantajakulut).

Syyskuun 2024 jälkeen seuraava virallinen rahoituslaskelma vuoden 2027 osalta julkaistiin 30.4.2025. Se osoitti, että Kanta-Hämeen rahoitusasema paranee vuonna 2027 ja rahoituksen taso olisi 862 miljoonaa euroa eli 17 miljoonaa enemmän kuin aiempi laskelma. Tämän perusteella olisimme voineet teoriassa palkata vuotta 2027 ajatellen lisää hoitajia, sosiaalityöntekijöitä, pelastajia ja lääkäreitä, yhteensä 340 henkilötyövuotta.

Seuraava laskelma julkaistiin 26.6.2025, ja se osoitti, että rahoituksen taso onkin 3 miljoonaa alhaisempi eli 859 miljoonaa euroa. Ja heti olisi pitänyt muuttaa rekrytointisuunnitelmaa ja perua 60 henkilön palkkaus.

Seuraavassa käänteessä, 22.9.2025 rahoituksen taso nousi hieman kesäkuussa julkaistuista tiedoista, yhdellä miljoonalla eurolla. Se vuoksi olisi voitu palauttaa 20 henkilön palkkaus eri toimialoille.

Kuinka ollakaan, 18.12.2025 julkaistussa laskelmassa Oma Hämeen rahoituksen taso palautui alkuperäiseen tasoon eli 862 miljoonaan euroon. Ja silloin käyttöön olisi otettu alkuperäinen suunnitelma 340 henkilötyövuoden lisäyksestä.

Seuraava laskelma julkaistiin 10.2.2026 lakiesityksen yhteydessä. Tässä laskelmassa Kanta-Hämeen rahoituksen taso laskee vuoden 2027 osalta 18 miljoonaa euroa, minkä vuoksi olisi heti peruttava henkilöstölisäykset ja käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut palkattujen irtisanomiseksi ja lisäksi vähennettävä 20 HTV, muutos yhteensä 360 HTV.

Laskelmat päivittyivät vielä 26.3.2026 vaikutusarvioiden täsmennyttyä, ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta leikattiin vielä 7 miljoonaa euroa. Sitten olisi ollut pakko päivittää yhteistoimintaneuvottelujen tavoitetta 140 HTV:llä, ja kokonaismäärä olisi noussut jopa 500 henkilötyövuoteen.

Otin tähän tarkoituksellisesti ajanjakson, jossa rahoituslaskelmat olivat hetken melko stabiileja. Isoimmat rahoitustason vaihtelut tapahtuivat vuonna 2024, jolloin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoituslaskelmien vaihteluväli oli 50 miljoonaa euroa eli noin 1 000 henkilön keskimääräinen palkkakustannus. Seuraavat tiedot rahoituksesta tasosta julkaistaan tämän kuun lopussa, 30. huhtikuuta, saa nähdä mihin suuntaan luvut heilahtavat.  

Jos vuoden 2027 rahoituksen taso olisi ollut tiedossa ajoissa ja luotettavasti vuosina 2023–2024, olisivat hyvinvointialueet voineet tehdä sen mukaiset esitykset sopeutustoimista toimielimille. Nyt osa alueista on tehnyt liian suuria ja osa liian pieniä sopeutuksia suhteessa vuoden 2027 rahoitukseen. Palvelurakenteiden muuttaminen ja kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jota ei voi tehdä liian nopeasti. Jo nyt muutosvauhti on liian kovaa. Talouden tasapainottaminen ei tapahdu vuodessa, ja aikaa päätöksistä konkreettisiin säästöihin kuluu usein 1–2 vuotta.

Kyse ei siis ole vain rahan määrästä, vaan siitä, että tiedämme, kuinka paljon rahoitusta on tulossa. Vain silloin voimme tehdä tarvittavat muutokset hallitusti yhteistyössä päättäjien ja henkilöstön kanssa asiakkaita kuullen. Talouttaan hyvin hoitava hyvinvointialue on sellainen, joka pystyy suunnittelemaan toimintansa pitkäjänteisesti, ennakoimaan tulevaa ja sopeuttamaan palvelurakenteensa hallitusti. Tämä edellyttää, että päätökset voidaan tehdä tietoon perustuen – ei jatkuvassa epävarmuudessa ja rahoituksen heilahtelujen perässä reagoiden.

Tällä hetkellä liian moni hyvinvointialue suunnittelee tulevaa epävarmassa tilanteessa. Siksi keskeisin toive on yksinkertainen: tarvitaan ennustettavuutta.

Rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen