Varhaisempi ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulutukseen
9.4.2026 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Aikaisin saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja vähäisempään koulupudokkuuteen, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus.
Varhaisessa vaiheessa diagnosoiduilla oppilailla on korkeammat peruskoulun päättötodistuksen keskiarvot, he suuntaavat useammin lukio- ja korkeakouluopintoihin ja heillä on alhaisempi koulupudokkuuden todennäköisyys verrattuna niihin, jotka saavat diagnoosin peruskoulun loppupuolella.
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla 580 132 Suomessa vuosina 1990–1999 syntynyttä henkilöä aina 20-vuotiaaksi asti. Diagnoosi-ikä tunnistettiin ensimmäisen hoitotietoihin kirjatun diagnoosin tai ADHD-lääkeoston perusteella 4–20 vuoden iässä.
Tutkimuksessa havaittiin, että pojat saavat ADHD-diagnoosin tyypillisesti aikaisemmin kuin tytöt. Pojat diagnosoitiin useimmiten jo ensimmäisinä kouluvuosina, kun taas tytöillä diagnoosit alkoivat yleistyä vasta 13 vuoden iästä eteenpäin.
– Diagnoosi-iän sukupuolierojen syitä on selitetty esimerkiksi pojilla ja tytöillä havaittujen ADHD-piirteiden eroilla. Helposti havaittava yliaktiivinen ja impulsiivinen käyttäytyminen on pojille tyypillisempää, kun taas tyttöjen ADHD voi oireilla huomaamattomammin, kertoo väitöskirjatutkija Lotta Volotinen Helsingin yliopiston väestötieteen ja väestön terveyden instituutista.
Varhaista ADHD-diagnoosia on suositeltu usein, sillä aiemmissa tutkimuksissa hoidon on havaittu parantavan lyhyen aikavälin koulutustuloksia. Nyt julkaistussa tutkimuksessa diagnoosi-iän ja myöhemmän koulutustason yhteys osoitettiin kuitenkin ensimmäistä kertaa.
– Tuloksemme antavat tukea suosituksille ADHD:n riittävän varhaisesta diagnosoinnista. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan syy-seuraussuhteen varmentamiseksi, toteaa Volotinen.
Yläkouluiässä diagnosoiduilla heikoimmat koulutustulokset
Tutkimuksessa havaittiin, että peruskoulun viimeisinä vuosina diagnosoiduilla pojilla ja tytöillä oli heikoimmat koulutustulokset, ja lähes kolmannes heistä ei opiskellut tai ollut suorittanut toisen asteen tutkintoa 20-vuotiaana. Tämä voi lisätä pitkäaikaisen työttömyyden ja syrjäytymisen riskiä.
– On tärkeää, että erityisesti ADHD-diagnoosin yläkouluiässä saaneille nuorille tarjotaan tukea toisen asteen opintojen suorittamiseen, toteaa Volotinen.
Tutkimus on osa Volotisen väitöskirjatutkimusta, joka käsittelee ADHD-diagnoosien väestöllisiä ja sosiaalisia eroja. Tulokset on julkaistu arvostetussa JAMA Psychiatry -lehdessä.
Lisätietoja:
Lotta Volotinen
lotta.volotinen@helsinki.fi
Puh: +358 50 467 4601
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston palkitut väitöskirjat tuovat uutta tietoa kudosten uusiutumisesta, MS-taudista, kemiallisesta rikosteknisestä tutkimuksesta ja neoliittisista yhteisöistä29.5.2026 08:38:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto palkitsi Simon Anderssonin, Bonnie Nilhamn-Kuosmasen, Joona Sarkkisen ja Solja Säteen väitöskirjat vuoden 2025 parhaina.
Pyöräilybuumi ei toteutunut – infrastruktuuri-investoinnit eivät muuta kaupunkiliikennettä28.5.2026 15:34:07 EEST | Tiedote
Suomalaiset kaupungit ovat investoineet pyöräilyinfrastruktuuriin, mutta liikkumistottumukset eivät ole muuttuneet toivotulla tavalla, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Koiran ja omistajan tunnetilat tahdistuvat fysiologiaan asti27.5.2026 18:10:26 EEST | Tiedote
Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys näkyy paitsi käyttäytymisessä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun pari viettää vapaasti aikaa yhdessä.
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme