Finnveran Mauri Kotamäki: Lähiviikot näyttävät, veikö tulitauko todella pelot koronnostoista – ”Olisi Suomen taloudelle ja kuluttajille enemmän kuin toivottu muutos”

Helmikuun lopussa alkanut Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäys Iraniin muuttui vallanvaihto-operaatiosta nopeasti maailmantalouden kriisiksi, kun öljy- ja kaasukuljetukset pysähtyivät. Jos akuutin kriisin kestoksi jää vajaa kuusi viikkoa, pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan maailmantalouden vauriot pysyvät kurissa.

− Mitä kauemmin tilanne jatkuu, sitä isompia negatiivisia vaikutuksia nähdään. Nyt voidaan toivoa, että kriisi laukesi, kun Hormuzinsalmi aukesi. Edelleenkin epävarmuus esimerkiksi korkojen liikkeistä jatkunee jonkin aikaa. En kuitenkaan sanoisi, että negatiivisten vaikutusten aalto on lähtenyt leviämään omalla painollaan, Kotamäki arvioi.

Olennaista on, löytyykö markkinoilta luottamusta siihen, että Yhdysvallat ja Iran todella haluavat aitoa ratkaisua konfliktiin. Donald Trumpin viime päivien viestit ovat henkineet epävakautta, ja Iranin Yhdysvalloille asettamat ehdot vaikuttavat mahdottomilta. Mauri Kotamäen mukaan edessä olevat kaksi piinaviikkoa näyttävät, kuka tilanteessa nousee voittajaksi.

− Häviäjiä tilanteesta on helpompi löytää. Korkeammat hinnat ja nousseet korot tarkoittavat kuluttajille vähemmän rahaa kulutettavaksi ilman mitään hyötyjä. Kustannukset nousevat yrityksille samalla, kuin kysyntä vähenee. Epävarmuus jarruttaa kasvu- ja investointihaluja. ​Öljyn tai kaasun hintojen noususta ei ole juurikaan välitöntä hyötyä yhteiskunnalle, joten kun hinnat nyt tulitauon myötä laskevat, se on huojentava uutinen taloudelle.

Onko ennakoidut koronnostot peruttu?

Ovatko Euroopan keskuspankin, EKP:n, ennakoidut koronnostot nyt peruttu, siihenkin vaikuttaa Kotamäen mukaan konfliktin kesto. EKP:n huonon skenaarion mukaan inflaatio kipuaisi tänä vuonna 3,5 prosenttiin ja erittäin huonon skenaarion mukaan 4,4 prosenttiin. Euroalueen BKT-kasvun odotetaan jäävän 0,9 prosenttiin vuonna 2026.

− Pahimpia skenaarioiden toteutumista ei toivo kukaan, ja ainakin markkinoiden nopeissa reaktioissa todennäköisyydet koronnostoille laskivat jo tänään. Euriborkorot ennakoivat aiemmin 2−3 koronnostoa vuoden kuluessa. Vaikka toivo on herännyt, vähän aikaa taitaa kuitenkin mennä, ennen kuin koronnostojen osalta voidaan huokaista helpotuksesta. Suomen talouskasvulle koronnosto ei tietäisi hyvää, mutta koska korkotaso määräytyy pitkälti euroalueen inflaation perusteella, niin jossain vaiheessa nosto mahdollisesti nähdään.

− Erona koronan jälkeiseen aikaan on voimakkaan kysyntäelvytyksen puuttuminen, mikä on inflaation kannalta hyvä juttu.

Pitkän aikavälin voittaja on vihreä siirtymä

Mauri Kotamäki tunnistaa pitkällä aikavälillä selkeän voittajan tilanteessa: vihreän siirtymän.

− Iranin sota on osoittanut heikkoudet riippuvuudessa fossiilisista polttoaineista, kun 20 prosenttia maailman öljystä kulkee salmesta, joka on kriisitilanteessa helppo sulkea. Energia ja öljy on aina ollut vallan ja konfliktien juurisyy, mutta tänä päivänä meillä on relevantteja puhtaan energian vaihtoehtoja. Tämä on yksi tapa edistää kestävää siirtymää, mutta hyviä perusteita olisi ilman sotaakin, kuten energialähteiden strateginen hajautus, huoltovarmuus, ilmasto ja ympäristö, Kotamäki sanoo. 

Vihreät investoinnit Euroopassa ovat olleet kasvussa jo useita vuosia, ja Ukrainan sota on vauhdittanut energiasiirtymää lähimarkkinoilla. Polttoaineen hinnannousu on pahinta myrkkyä myös yhdysvaltalaisille kuluttajille ja äänestäjille, mikä voi näkyä liikenteen sähköistymisen suosiona myös Yhdysvalloissa.

− Iranin sodan vaikutukset alkoivat näkyä huolestuttavalla tavalla Trumpin suosiossa, ja öljyn hinnan lasku pelastaa istuvan presidentin kannatuksen massiiviselta romahdukselta - vaikka koko konflikti olikin hänen aiheuttamansa. Sen sijaan, että talouden kvartaalit lyhenevät muutamiin viikkoihin, markkinoiden, yritysten ja kuluttajien on katsottava pidemmälle tulevaisuuteen. Pidemmällä aikavälillä valttikortteja ovat vihreä siirtymä, energiatehokkuus ja -turvallisuus.

Lisätiedot:

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878