Lapsiperheet toivovat palvelua diginä, kasvokkain ja kotiin

Nämä havainnot käyvät ilmi viime vuonna Pohjanmaan hyvinvointialueen tekemästä kyselystä alueen lapsiperheille. Palveluvastaava Maria Arvila sekä äitiys- ja ehkäisyneuvolan apulaisosastonhoitaja Susanne Strömfors ovat tyytyväisiä suureen vastaajajoukkoon.

Vastaajista noin puolet koki epävarmuutta, ettei tunne tukimuotoja ja palveluita ja kaipaisi niistä enemmän tietoa.

– Olemme viime kuukausina päivittäneet verkkosivujemme sisältöjä ja palvelukuvauksia, jotta tietoa olisi sieltä entistä helpommin ja kattavammin saatavilla esimerkiksi perheen perustamisesta, Strömfors kertoo.

Kotiin tarjottavia vanhemmuutta tukevia matalan kynnyksen palveluita on toivottu ja tähän kysyntään on jo talven aikana pyritty vastaamaan: lapsiperheiden kotipalvelun rinnalle on perustettu Ekavauva-palvelu ensimmäistä lastaan odottaville. Palvelu on aluksi saatavilla keskisellä ja eteläisellä alueella ja myöhemmin koko Pohjanmaalla.

Lasten ja perheiden palveluissa pyritään kiinnittämään entistä enemmän huomiota asiakkaan tilanteeseen kokonaisuutena, jotta perheet saisivat tietoa matalan kynnyksen palveluista ajoissa ja palveluita tarjottaisiin oikea-aikaisesti. Neuvolatiimi-malli toimii jo koko alueellamme ja sitä kehitetään edelleen hanketyönä.

Huolta väkivallasta, iloa yhteisöllisyydestä

Kyselyn mukaan perheväkivaltaa ilmenee enemmän perheissä, joissa on taloudellisesti tiukkaa. 21 vastaajaa 1107:stä kertoi kokeneensa välivaltaa kotona.

– Prosentuaalisesti määrä on pieni, mutta jokainen tällainen perhe on liikaa, Strömfors huokaa.

Neuvolakäynneillä kartoitetaan perheen tilannetta säännöllisesti ja mikäli pienintäkin epäilyä perheväkivallasta herää, tarjotaan tukea ja neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi.

– On iso haaste tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät pysty tai enää itse jaksa hakea tietoa ja apua, Arvila toteaa.

Perheiden vastauksissa näkyi myös positiivisia asioita.

– Perheissä koetaan edelleen yhteisöllisyyttä ja se on tärkeä voimavara. 92 prosenttia 908 vastaajasta kertoi, että perhe ruokailee yleensä yhdessä, Arvila iloitsee.

Digitaaliseen asiointiin suhtaudutaan avoimesti ja myönteisesti. Digitaaliset ratkaisut koettiin hyväksi tavaksi ottaa yhteyttä ammattilaisiin ja näitä palveluita kehitetään jatkuvasti.

Uusia digitaalisia hoitopolkuja valmistellaan parhaillaan ja yksi uusista poluista on synnytysten ja naistentautien digitaalinen hoitopolku. Kun polku on valmis, raskauden seurannan ja neuvolan materiaalit löytyvät ÖVPH Helppari -sovelluksesta.

– Perheet toivovat hybridi-ratkaisuja. Voidaan asioida digitaalisesti, mutta moni osallistuisi mielellään myös tapaamisiin paikan päällä. Kasvokkaisia tapaamisia toivoi 45 prosenttia 943 vastaajasta, joten niillekin on kysyntää, Strömfors kertoo.

Lastenneuvoloissa on käytössä digitaalinen Voimaperheet-ohjelma, joka tarjoaa tukea ja ohjausta erityisesti 3- ja 4-vuotiaiden lasten perheille.

Kysely nosti esiin myös alueellisen kehitystoiveen. Lasten kotisairaalatoimintaa on tällä hetkellä keskisellä ja pohjoisella alueella, mutta eteläiseltä alueelta tämä vielä puuttuu ja siihen toivottiin laajennusta. Toiminnan laajentumisesta ollaan aloittamassa selvitystyö ja tarvetta kartoitetaan kevään aikana.

Tietoa kyselystä

Hyvinvointialue teki syys-lokakuussa sähköisen kyselyn alaikäisten lasten perheille. Voxit-osallistumisalustalla kerättiin tietoa strategiatyön pohjaksi ja sen vastauksia hyödynnettiin myös äskettäin julkaistussa Miten Pohjanmaa voi? -raportissa.

Tiedonkeruu toteutettiin 29.9.-13.10 2025.

Saimme 1107 vastausta. Kaikki vastaajat eivät ottaneet kantaa kaikkiin väitteisiin. Vastaajista noin 75 prosentilla oli 0–6-vuotiaita lapsia ja puolella vastaajista oli 7–17-vuotiaita lapsia.

Viidesosa vastaajista oli vanhempainvapaalla ja neljä viidesosaa vastaajista työelämässä.