Kelan mielenterveyskuntoutuksesta aiempaa enemmän hyötyä kuntoutujille – elämänlaatu ja työkyky paranivat muissakin kuntoutuksissa

Kelan kuntoutus tukee monipuolisesti asiakkaiden toimintakykyä, kertoo tuore raportti. Lähes kaikissa arvioiduissa palveluissa asiakkaan elämänlaatu, masennusoireilu tai työ- ja opiskelukyky kehittyivät parempaan suuntaan kuntoutuksen aikana.

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi perustuu lähes 12 000 vuonna 2022 kuntoutuksensa päättäneen kuntoutujan mittarituloksiin ja rekisteritietoihin.

– Laaja arviointi osoittaa, että Kelan kuntoutus tukee monella tavalla asiakkaiden arjessa selviytymistä ja toimintakykyä. Hyödyt näkyvät etenkin mielenterveyskuntoutuksessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa, sanoo Kelan erikoistutkija Saija Karinkanta.

Mielenterveyskuntoutuksessa selvää hyvinvoinnin ja työkyvyn paranemista

Mielenterveyskuntoutuskursseilla asiakkaat raportoivat laaja-alaisia hyvinvoinnin parannuksia.

Psyykkinen elämänlaatu koheni merkittävästi ja masennusoireet vähenivät enemmän kuin edellisinä vuosina. Masennusoireita kokeneiden osuus väheni kurssien aikana 13 prosenttiyksikköä ja kohtalaisia tai vakavia masennusoireita kokeneiden osuus laski 17 prosenttiyksikköä.

Myös työ- ja opiskelukyky parani. Kuntoutuksen alkaessa 45 % arvioi työkykynsä olleen vähintään kohtalainen, kuntoutuksen päättyessä 66 %.

Nuorten neuropsykiatrinen kuntoutus arvioitiin ensimmäistä kertaa

Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden nuorten moniammatillinen Oma väylä -kuntoutus oli ensimmäistä kertaa mukana Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa. Tulokset olivat hyviä.

Kuntoutuksen alkaessa masennusoireet olivat yleisiä, etenkin naisilla. Kuntoutuksen aikana masennusoireita kokeneiden osuus väheni selkeästi, elämänlaatu koheni ja koettu työ- ja opiskelukyky parani. Työelämäasemassa ei kuitenkaan tapahtunut juurikaan muutoksia.

– Näyttää siltä, että Oma väylä -kuntoutus on vahvistanut ennen kaikkea jo työssä tai opiskelemassa olleiden nuorten työ- ja toimintakykyä, jotta he ovat pystyneet jatkamaan työtä tai opiskelua, arvioi Karinkanta.

Koettu työkyky ja työllisyys paranivat ammatillisen kuntoutuksen aikana

Arvioiduissa ammatillisen kuntoutuksen palveluissa parannukset työ- ja opiskelukyvyssä olivat merkittäviä. Koettu työkyky koheni kaikissa palveluissa ja elämänlaatunsa hyväksi arvioivien osuus kasvoi.

Nuotti-valmennukseen osallistuneiden nuorten tilanne selkeni kuntoutuksen aikana. Epäselvässä tilanteessa olevien nuorten, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa, työttömänä tai työkyvyttömänä, osuus laski lähes 20 prosenttiyksikköä. Työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksikköä.

Työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden työllisyys kasvoi selvästi kuntoutuksen aikana. Vuotta ennen kuntoutusta osallistujista 26 % oli työssä tai opiskelemassa, vuosi kuntoutuksen jälkeen 59 %. Muutos oli suurempi kuin edellisinä vuosina.

Jo vakiintuneemmassa työelämäasemassa oleville suunnatussa KIILA-kuntoutuksessa työssä olleiden osuus pysyi korkealla tasolla.

– Ammatillisen kuntoutuksen aikana saavutetut muutokset, etenkin koetussa työkyvyssä, ovat selkeästi yhteydessä parempaan työelämäasemaan kuntoutuksen jälkeen. Näyttää siis siltä, että ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus toteutuu, sanoo Karinkanta.

Myönteistä kehitystä myös muissa kuntoutuspalveluissa

Harkinnanvaraisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen asiakkaista noin kaksi kolmesta saavutti tai ylitti kuntoutukselle asettamansa tavoitteet. Myös erilaisissa ryhmämuotoisissa kuntoutuspalveluissa useimmat asiakkaista saavuttivat tai ylittivät kuntoutustavoitteensa. Lisäksi parannuksia nähtiin erityisesti elämänlaadun eri osa-alueilla.

Lisätiedot

Alkuperäinen Julkaisu: Karinkanta S., Reiterä, T. (2026). Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2022. Raportteja 10|2026. Kela.