Satakunnassa rahoitettiin maaseudun kehittämistä 115 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2022

Eniten rahoitusta maksettiin maatalouden investointeihin, yhteensä 45 miljoonaa euroa. Maaseudun yritysten hankkeita rahoitettiin 27 miljoonalla ja maaseudun kehittämishankkeita 37 miljoonalla eurolla. Nuoren viljelijän aloitustukia maksettiin yli 4 miljoonalla ja maatilojen neuvontakorvauksia yli miljoonalla eurolla.

Maaseudun kehittämistä tuettiin yleishyödyllisellä hankerahoituksella. Lisäksi yrityksille myönnettiin tukea käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Maatiloille rahoitusta tarjottiin muun muassa investointituen sekä nuoren viljelijän aloitustuen muodossa.

Yhdellä tukieurolla 12 euroa lisää liikevaihtoa

Yrityksissä edistettiin maaseuturahoituksen tuella automaatiota, datan hyödyntämistä ja muutoskyvykkyyttä. Satakunnan ELY-keskus myönsi 27 miljoonasta eurosta 24 miljoonaa euroa ja paikalliset Leader-ryhmät 3 miljoonaa euroa.

Satakunnan ELY-keskuksen myöntämien yritystukien vaikutuksesta syntyi yli 800 uutta työpaikkaa, eli neljä työpaikkaa jokaista rahoitettua hanketta kohden. Yhdellä tukieurolla saatiin 12 euroa lisää liikevaihtoa.

Leader-ryhmien myöntämästä vajaasta 300 tuesta noin kolmasosa kohdistui aloittaville yrittäjille ja yritysten perustamiseen.

– Leader-yritystukien avulla kehitettiin uusia palveluita ja investoinneilla uuteen teknologiaan tehostettiin ja laajennettiin tuotantoa. Tuet rohkaisivat mikroyrityksiä kasvattamaan liikevaihtoaan ja palkkaamaan lisää työntekijöitä, Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kertoo.

Hankkeilla kehitettiin ruokaketjua ja toteutettiin paikallisia ideoita

Maaseudun kehittämistä tuettiin hankerahoituksella. 37 miljoonasta eurosta Satakunnan ELY-keskus myönsi 18 miljoonaa euroa ja paikalliset Leader-ryhmät 19 miljoonaa euroa.

– ELY-keskuksen rahoittamissa hankkeissa painottui ruokaketjun kehittäminen. Alkutuotannossa panostettiin ilmastonmuutoksen myötä erityisesti viljelymenetelmien uudistamiseen, uusien lajikkeiden käyttöönottoon, satotason nostamiseen ja eläinten hyvinvointiin, toteaa johtava asiantuntija Salme Pihlajamaa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Leader-ryhmien rahoittamissa hankkeissa toteutettiin ruohonjuuritasolta lähteneitä paikallisten ideoita. Tukien avulla muun muassa kunnostettiin kylätaloja ja muita kokoontumispaikkoja, rakennettiin harrastuspaikkoja, edistettiin maaseutumatkailua ja autettiin paikallistoimijoita kansainvälistymään.

– Satakunnan Leader-hankkeissa tehtiin talkootyötä satojen tuhansien tuntien verran. Talkootyö mahdollistaa melko mittavienkin hankkeiden toteuttamisen, kun se vähentää hakijan oman rahan tarvetta. Lisäksi yhteinen tekeminen sitouttaa ihmiset hankkeeseen ja luo yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä muuhunkin toimintaan, Vanhapaasto sanoo.

Aloitustukea myönnettiin 153 nuorelle viljelijälle

Maatalouden investointitukia maksettiin yhteensä 882 investointiin 45 miljoonaa euroa.

– Suurin osa, yli 33 miljoonaa euroa, kohdistui erilaisten tuotantorakennusten, viljankuivaamojen ja varastojen rakentamisinvestointeihin. Reilulla 6 miljoonalla eurolla tuettiin energiainvestointeja, joilla pääasiassa edistettiin uusiutuvan energian käyttöönottoa, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen maatilarahoitusasiantuntija Katriina Rosvall summaa.

Lisäksi investointitukia myönnettiin esimerkiksi peltojen salaojituksiin sekä työympäristöä, tuotantohygieniaa ja eläinten hyvinvointia edistäviin investointeihin.

Nuoren viljelijän aloitustukea maksettiin 153 nuorelle yrittäjälle yhteensä hieman yli 4 miljoonalla eurolla.

Maatilat hyödynsivät viljelijöille suunnattua neuvontakorvausta yli miljoonalla eurolla. Lisäksi Satakunnassa rahoitettiin kaksi kosteikkohanketta, joihin maksettiin tukea 120 000 euroa.

Keskeinen rahoitusväline kriisivuosina

Rahoituskaudella ja siirtymäkaudella 2014–2022 kohdattiin merkittäviä kansainvälisiä kriisejä: koronaviruksen aiheuttama pandemia ja myöhemmin Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa. Monen yrityksen piti muuttaa suuntaansa ja keksiä uusia ratkaisuja muuttuneen toimintaympäristön vuoksi.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen Salme Pihlajamaan mukaan rahoituskauden alun vahva kehitystyö näkyi satakuntalaisten yritysten kyvyssä sopeutua muutoksiin.

– Maaseuturahoitus oli Satakunnassa keskeinen rahoitusväline uusien ratkaisujen käyttöönotossa, huoltovarmuuden tukemisessa ja elinkeinojen jatkuvuuden varmistamisessa pandemia- ja kriisivuosien aikana.

Maaseudun kehittäminen jatkuu Lounais-Suomen elinvoimakeskuksessa

Vuoden 2026 alusta maaseuturahoitusta on myönnetty Satakunnan ELY-keskuksen sijaan Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Rahoituskaudella 2023–2027 on myönnetty rahoitusta maaseudun kehittämisen kaikkiin tukimuotoihin Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella jo 122 miljoonaa euroa – ja tukihaku jatkuu edelleen.

Esimerkkejä vuosina 2014–2022 rahoitetuista hankkeista:

• Unelma viinitilasta toteutui – pariskunta loi kotikyläänsä uusia palveluita ja työpaikkoja
• Koivuniemen Herra on kehittänyt maatilamatkailua kolmenkymmenen vuoden ajan – Nyt uusi sukupolvi kasvattaa toimintaa ympärivuotiseksi
• Hankkeen avulla hajanaisesta alueesta yhtenäiseksi Geopark-kohteeksi

Yhteyshenkilöt

Lounais-Suomen elinvoimakeskus 
Salme Pihlajamaa, johtava asiantuntija, 0295 022 012
Katriina Rosvall, maatilarahoitusasiantuntija, 0295 022 076
Jasmin Rikkonen, maaseutuviestinnän koordinaattori, 0295 022 126

Leader Pohjois-Satakunta (Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen)
Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtaja, 050 5896 269

Leader Karhuseutu (Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Porin maaseutualueet ja Ulvila)
Aapo Kivenmaa, toiminnanjohtaja, 050 592 6022

Leader Joutsenten reitti (Huittinen)
Petri Rinne, toiminnanjohtaja, 040 555 3232

Leader Satasilta (Eura, Eurajoki ja Säkylä)
Elina Haavisto, toiminnanjohtaja, 044 534 2992

Leader Ravakka (Rauman maaseutualueet)
Heidi Jaakkola, toiminnanjohtaja, 044 7929004