Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä

Epidermolysis bullosa (EB) on harvinainen ja periytyvä ihosairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa. EB-potilaalla pienikin mekaaninen rasitus voi aiheuttaa kivuliaita rakkuloita iholle ja limakalvoille. Rakkulat eivät parane vaan johtavat haavaumien kehittymiseen iholle.  Rakkulat voivat muodostua joko ihon pintakerrokseen eli orvasketeen tai syvempään kerrokseen eli verinahkaan riippuen taudin tyypistä.

Vaikeimmissa tautimuodoissa sairaus johtaa kuolemaan jo nuorella iällä. Vakavimmillaan sairaudesta kärsivät lapsipotilaat voivat menehtyä jo muutaman kuukauden iässä. Vaikeimpia muotoja sairastavia lapsia syntyy vuosittain Suomessa yksi tai kaksi. Kaikkiaan Suomessa epidermolysis bullosaa sairastaa arviolta 200 henkilöä, maailmanlaajuisesti 500 000 ihmistä.

Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on tuonut toivoa epidermolysis bullosaa sairastaville. Järvisen tutkimusryhmän työn avulla sairauteen voi saada tulevaisuudessa tehokkaampaa hoitoa. Lääkemolekyyli, jonka hän kehitti yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa, rauhoittaa sairautta.

– Epidermolysis bullosassa rakkulat aiheuttavat verenvuotoa, infektioita ja massiivista arpikudosta. Lopputuloksena potilas voi menehtyä ihon laaja-alaiseen rakkulointiin, lievemmissä muodoissa voi myös syntyä aggressiivinen ihosyöpä. Kehittämämme lääkemolekyyli ehkäisee tulehdusta ja vähentää arpikudoksen syntymistä. Prekliinisissä kokeissa se pidensi myös epidermolysis bullosaa sairastavinen koe-eläinten elinaikaa muihin hoitoihin verrattuna, Järvinen kertoo.

Uusi lääkemolekyyli on rekombinantti fuusioproteiini, joka koostuu kahdesta toisiaan tukevasta yksiköstä. Toinen niistä on arpeutumista estävä lääkeaine dekoriini ja toinen pieni proteiininpala, peptidi, jonka tehtävänä on kuljettaa lääke verenkierron kautta juuri sinne, missä sitä tarvitaan.

Vuonna 2025 lääkemolekyylin lisenssi myytiin ranskalaisyhtiö Theravialle, jonka nykyään omistaa lääkeyhtiö Norgine. Lääkemolekyylin jatkokehitys ja kliininen lääketutkimus jatkuu heidän vetämänään.

Järvisen Vuoden keksijä -palkintoon johti toinenkin hänen tutkimusryhmänsä innovaatio: uudenlainen lääkemolekyylien seulontamenetelmä, joka auttaa löytämään miljardien molekyylien joukosta sellaiset peptidit, jotka hakeutuvat verenkierron välityksellä kohdekudokseen eli ”elimistön oikeaan postinumeroon” ja kykenevät kulkemaan verisuonten läpi. Seulonta pohjautuu niin kutsutun biopannauksen ja mikrodialyysin yhdistämiseen sekä moderneihin DNA-sekvenointimenetelmiin.

Kun lääkemolekyyli liitetään peptidiin, joka hakeutuu verenkierron välityksellä sairauteen ja avaa siellä solun sisäisen kuljetusreitin, lääkemolekyyli saadaan vietyä sinne, missä sairaus on aktiivinen. Tämä kasvattaa lääkehoidon tehoa.

Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.

– Isä sanoi aikanaan omille väitöskirjaoppilailleen ja minulle, että puhdasta löytämisen iloa ei voi kaupasta ostaa. Se on se, mikä edelleen ajaa eteenpäin. Aina kun mikroskoopissa näkee, että solut lopulta tekevät jotain, jota olemme pitkään toivoneet, niin se ilo on tunne, jota muualta ei saa.

Tampereen yliopiston Vuoden keksijä -palkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävästä ja innovatiivisesta tutkimustyöstä. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa tutkijoita kehittämään uusia ratkaisuja ja edistämään tieteellistä ja teknologista kehitystä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2020. Lue lisää Tampereen yliopiston uutisesta.