Päärataryhmä: Päärata kaksiraiteiseksi koko matkalle, Helsinki–Tampere-välille vähintään kolme raidetta

Linjaukset ovat luettavissa Helsingissä keskiviikkona 15.4. julkistetussa Päärata 2060 -strategiassa. Strategian valmistelijana on ollut Suomen Päärataryhmä, johon kuuluu maakuntien liittoja, kaupunkeja, satamia sekä kauppakamareita koko pääradan varrelta.

Suomen Päärata on 800 kilometriä pitkä ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnan, Tampereen, Seinäjoen, Kokkolan ja Oulun kautta Tornioon. Tärkeimpine liityntäratoineen (Pori, Vaasa, Jyväskylä ja Rovaniemi) se muodostaa kokonaisuuden, joka liikuttaa koko Suomea.

– Nykyisellään rataverkko ei mahdollista kaikkea tavoiteltua liikennettä, jolloin Pääradan täysi potentiaali jää hyödyntämättä. Päärata on Suomen liikennejärjestelmän selkäranka. Se tulee tunnistaa yhtenä kokonaisuutena, jonka kehittäminen ei voi tapahtua tilkkutäkkinä ilman kokonaiskuvaa, korostaa Päärataryhmän puheenjohtaja, suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitosta.

Päärata on Helsinki–Tampere- ja Kokkola–Ylivieska-yhteysvälejä lukuun ottamatta yksiraiteinen. Tampereen ja Tornion välillä on yli 600 kilometriä yksiraiteista, häiriöherkkää ja välityskyvyltään puutteellista rataa. Sujuvuusongelmilta ei ole vältytty myöskään useampiraiteisella Helsinki–Tampere-yhteysvälillä.

Suomen Päärataryhmän esitys Päärata 2060 -strategian toteuttamisesta edellyttää jatkuvaa uusien kärkitoimenpiteiden määrittämistä ja toteuttamista. Tavoitteeseen pääseminen vaatii hallituskaudet ylittävää yhteistyötä ja sitoutumista.

Nykyisellään rataverkko ei mahdollista kaikkea tavoiteltua ja suunniteltua lisäliikennettä, jolloin Pääradan täysi potentiaali jää hyödyntämättä. Osa ongelmista on ratkaistavissa järeillä infrahankkeilla, moneen riittävät myös pienet ja kustannustehokkaat toimenpiteet.

Koko matkaltaan kaksiraiteisen ja Helsinki–Tampere-välin vähintään kolmeraiteisen tavoitetilan lisäksi tavoitteena on täydentää Päärataa Lentoradalla ja Tampereen läntisellä oikoradalla. Kansainvälistä saavutettavuutta ja huoltovarmuutta tavoitellaan toteutettavaksi eurooppalaisella raideleveydellä ainakin Torniosta Ouluun ja Rovaniemelle asti.

Päärataa pitkin Eurooppaan

Päärata on osa eurooppalaisia Pohjanmeri–Itämeri- ja Skandinavia–Välimeri TEN-T-yhteyskäytäviä ja tärkeä väylä Suomen viennille satamayhteyksien kautta. Se on myös Suomen vahvin etelä-pohjoissuuntainen väylä, jonka tehtävänä on turvata Suomen huoltovarmuutta kaikissa olosuhteissa.

Suomen Päärataryhmä esittää strategiassa Pääradan edelleen kehittämistä kansainväliseksi liikennekäytäväksi täydentämällä Tornio–Haaparanta-yhteyttä. Megahankkeiksi kutsuttuja mahdollisuuksia tähän on kolme:

• Helsinki–Tallinna-tunneli ja Tampere–Varsova-ratakäytävän toteutuminen
• Vaasa–Uumaja-välinen kiinteä yhteys ja Pohjoismaat yhdistävä liikennekäytävä
• Kolari–Kiiruna-ratayhteys ja Tunturiradan yhteys Narvikiin

Megahankkeet ovat Pääradan jatke. Kansainvälisten yhteyksien täyden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää merkittävästi kehitettyä ja parannettua Päärataa. Kansainvälinen yhteys tarkoittaisi myös mahdollisuuksia merkittävään EU-rahoitukseen.

Hankkeiden toteutumiseksi tarvitaan yhtenäinen valtakunnallinen viesti ja tahtotila siitä, miten Suomi kytketään osaksi Eurooppaa ja miten raideleveyssiirtymää ensimmäisen vaiheen (Oulu/Rovaniemi) jälkeen jatketaan.

Pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta liikennepolitiikkaan

Päärata on Suomen liikennejärjestelmän selkäranka ja valtakunnallinen jatkuva kärkihanke. Sen kehittäminen tapahtuu määrätietoisesti pala kerrallaan kohti yhteysvälitasolla tunnistettua tavoitetilaa.

Päärataryhmä esittää, että kehittämistä edistetään riittävän isoina, kunnianhimoisina ja pitkäjänteisinä kokonaisuuksina.

Tulevien vuosien kärkitoimenpiteitä ovat

• pääradan peruskorjauksen ja kehittämisen jatkuvuuden turvaaminen hallitusohjelmissa, Liikenne 12:ssa ja hallituskaudet ylittävässä liikennepolitiikassa.
• ajantasaisempi ja jatkuva kehittämiskohteiden tunnistaminen ja priorisointi
• lentoradan suunnittelu toteutusvalmiuteen asti ja toteuttamispäätöksen tekeminen
• liityntäratojen kehittämisen turvaaminen siten, että rataverkko huomioidaan kokonaisuutena

Hankkeet eivät kilpaile keskenään, vaan tukevat toisiaan. Etelä-Suomen pullonkaulojen poistaminen tuo merkittäviä kumulatiivisia hyötyjä myös Pohjois-Suomeen, ja toimivat Pohjoisen yhteydet voivat kriisitilanteessa olla maamme elämänlanka. Kyse ei ole painopisteen valinnasta, vaan kokonaisuudesta.

Yhteiskunnallisessa ja liikennepoliittisessa keskustelussa huomion vievät usein erilaiset miljardihankkeet: oikoradat, tunnelit ja sillat. Isojen visioiden lähtökohta kuitenkin on, että perusasiat toimivat. Rataverkon tulee olla kunnossa, matkustuskokemuksen mukava ja liikennöinnin luotettavaa.