Tela-blogi: Työeläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu – totta vai tarua?
13.4.2026 14:42:08 EEST | Työeläkevakuuttajat Tela | Blogi
Suomessa on neljä työeläkeyhtiötä, jotka tarjoavat samaa lakisääteistä työeläkevakuutusta. Tämän asetelman ympärille on vuosien varrella rakentunut kaksijakoinen kertomus: toisaalta väitetään, että yhtiöiden välinen kilpailu on vähäistä, toisaalta että kilpailu on kiristynyt ja tehostanut toimintaa. Tilastoaineistojen perusteella kilpailun intensiteetti on kasvanut ja työeläkeyhtiöiden toiminta on tehostunut viime vuosina.

Yksityisalojen työeläkejärjestelmämme yhdistää lakisääteisen eläketurvan ja hajautetun toimeenpanon. TyEL-vakuutuksen sisältö on vakuutetuille yhtenäinen, sillä etuudet ja maksut määritellään laissa. Tästä syystä työeläkeyhtiöiden välillä ei ole varsinaista tuotekilpailua. Kilpailua syntyy silti myös epäsuorasti.
Työeläkeyhtiöiden välinen kilpailu näkyy seuraavilla osa-alueilla:
- Toiminnallinen tehokkuus eli kuinka hyvin ja millä kustannuksilla yhtiö pystyy hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä. Käytännössä tämä näkyy työeläkeyhtiökohtaisen hoitokustannusmaksun suuruudessa ja sitä kautta asiakkailta perityn työeläkemaksun tasossa.
- Sijoitustoiminnan hoitaminen – sama sääntely, mutta eri strategiat ja onnistumiset.
- Asiakashyvitykset, jotka heijastavat työeläkeyhtiön pitkällä aikavälillä saamia sijoitustuottoja. Työeläkeyhtiön asiakkailleen myöntämät asiakashyvitykset alentavat viiveellä lopullista työeläkemaksua.
- Asiakaspalvelu, neuvonta, digitaaliset ratkaisut ja työkykytoiminta, jotka voivat mahdollistaa erottautumisen toisista työeläkeyhtiöistä.
Onko kilpailu kiristynyt vai heikentynyt viime vuosina?
Yksi tapa arvioida työeläkeyhtiöiden välisen kilpailun kehitystä on tarkastella yhtiöiden välisiä vakuutussiirtymiä. Ne heijastavat työnantaja-asiakkaiden arviota yhtiön palvelun laadusta, toiminnan sujuvuudesta, kustannustehokkuudesta ja asiakashyvitysten tasosta. Näin ollen TyEL-vakuutusten siirrot toimivat yhtenä indikaattorina kilpailun kehityssuunnasta.
Siirtymien merkitys kilpailun toimivuudelle perustuu myös siihen, että jo pelkkä uskottava mahdollisuus vaihtaa työeläkeyhtiötä luo kilpailupainetta. Työnantajat voivat määräajoin vaihtaa yhtiötä, mikäli he eivät ole tyytyväisiä nykyiseen palveluun ja maksutasoon. Vakuutusten siirtymistä yhtiöstä toiseen kutsutaan siirtoliikkeeksi. Sen kasvu voidaan tulkita merkiksi kilpailun voimistumisesta.
Telassa kokoamiemme tilastojen*) mukaan TyEL-vakuutuskannan (vakuutusten lukumäärä) siirtoliike on kasvanut viime vuosina. Siirtoliikkeen keskiarvot olivat
- 5,2 prosenttia vuosina 2013–2016
- 5,6 prosenttia vuosina 2017–2022
- 7,8 prosenttia vuosina 2023–2025.
Vuonna 2025 siirtoliikkeen osuus nousi jopa ennätykselliseen 8,6 prosenttiin, vaikka toki kyseessä on vain yhden vuoden havainto. Tuoreimpien, vuoden 2026 tammi-maaliskuun tilastojen mukaan TyEL-vakuutuskannasta siirtyi 2,3 prosenttia (2,5 % vuoden 2025 tammi-maaliskuussa).
Kokonaisuutena siirtoliikkeen kasvu viittaa siis kilpailun kiristymiseen, erityisesti viime vuosina.
Hoitokustannusosan muutos kilpailun kiristymisen taustalla
Yksityisalojen työeläkemaksuun sisältyy yhtenä osana hoitokustannusosa, jolla katetaan työeläkeyhtiön toiminnasta aiheutuvat kustannukset esimerkiksi vakuuttamisen toimeenpanoon ja tietojärjestelmiin liittyen. Sijoitustoiminnan kulut katetaan erikseen sijoitustuotoilla, joten ne eivät sisälly tähän kustannuserään.
Työeläkemaksun hoitokustannusosan keskimääräinen taso toimii eräänlaisena mittarina järjestelmän tehokkuudelle: matalampi hoitokustannusosa merkitsee keskimäärin alhaisempia toimintakuluja. Työnantaja-asiakkaan kannalta matalampi hoitokustannusosa merkitsee alhaisempaa työeläkemaksua.
Vuoteen 2022 saakka hoitokustannusosa oli kaikille työeläkeyhtiöille samansuuruinen. Mikäli yksittäisen yhtiön toteutuneet kulut jäivät kerättyä osuutta pienemmiksi, syntyi hoitokustannusylijäämää. Mitä tehokkaammin yhtiö pystyi toimimaan suhteessa kilpailijoihin, sitä enemmän se saattoi jakaa asiakashyvityksiä, joiden suuruuteen hoitokustannusosan ylijäämä keskeisesti vaikutti. Keskimääräinen hoitokustannusosa oli 0,73 **) prosenttiyksikköä vuosina 2013–2017 ja 0,61 prosenttiyksikköä vuosina 2018–2022.
Vuoden 2023 alusta alkaen hoitokustannusosa on määräytynyt yhtiökohtaisesti. Tämä muutos on pienentänyt jaettavien asiakashyvitysten määrää, koska hoitokustannusten taso huomioidaan jo perittävässä työeläkemaksussa. Samalla yhtiöiden perimä työeläkemaksu voi jatkossa vaihdella enemmän yhtiöiden välillä, mikä voi osaltaan lisätä kilpailua. Uusi järjestelmä on siis luonut mekanismin, jossa tehokkaampi toiminta siirtyy osittain asiakkaiden hyödyksi.
Vuosina 2023–2025 keskimääräinen hoitokustannusosa on ollut 0,20 **) prosenttiyksikköä. Sen taso on siis laskenut merkittävästi yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan siirtymisen myötä, mikä toisaalta on näkynyt asiakasyrityksille pienempinä asiakashyvityksinä mutta toisaalta matalampana työeläkemaksuna.
Jyrkkä pudotus hoitokustannusosassa ei kuvaa yksinomaan toiminnan tehostumista, vaan ennen kaikkea siirtymää ylijäämäisestä ja asiakashyvityksiä tuottaneesta mallista yhtiökohtaiseen, lähelle todellisia kuluja mitoitettuun malliin. Lisäksi vanhassa mallissa hoitokustannusosa sisälsi tasausluonteisen puskurin (ns. tasauskorvauksen), kun taas nykyisin se on erillinen komponentti. Hoitokustannusosan prosenttiyksiköt eivät siksi ole suoraan keskenään vertailukelpoisia. **)
Yhtiökohtainen hoitokustannusosa on kuitenkin tuonut yhtiöiden toiminnan tehokkuuden aiempaa helpommin vertailtavaksi, kuten myös työeläkemaksun tason. Näin asiakkaat, jotka pitävät hintaa keskeisenä työeläkeyhtiön valintaa ohjaavana kriteerinä, pystyvät aiempaa helpommin tekemään valintansa ja halutessaan myös vaihtamaan sitä. On siten myös luonnollista, että muutos näkyy siirtoliiketilastoissa lisääntyneenä asiakkuuksien siirtyminä yhtiöstä toiseen.
Näkyykö kilpailun intensiteetin kasvu liiketoiminnan tehokkuudessa?
Kilpailun vaikutusten arvioiminen työeläkeyhtiöiden toiminnan tehokkuuteen on vaikeampaa kuin asiakassiirtymien tarkastelu, sillä taustalla vaikuttaa yleensä useita samanaikaisia tekijöitä. Yksi tapa arviointiin on tarkastella työeläkeyhtiöiden tuloslaskelmassa raportoitujen liikekulujen suhdetta vakuutettuun TyEL-palkkasummaan ja YEL-työtuloon yhteensä.
Jos yhtiöiden operatiiviset kulut pienenevät suhteessa järjestelmän kokoon (palkkasumma + työtulo), voidaan puhua parantuneesta tehokkuudesta. Pitkällä aikavälillä laskeva kulusuhde viittaa siihen, että yhtiöt ovat onnistuneet tehostamaan prosessejaan, kehittämään järjestelmiään ja optimoimaan toimintaansa.
Telan tilastoissa tämä kehitys näkyy selvästi, kun katsotaan työeläkeyhtiöiden keskimääräistä liikekulujen suhdetta vakuutettuun TyEL-palkkasummaan ja YEL-työtuloon yhteensä:
- 0,5 prosenttia vuosina 2013–2017
- 0,38 prosenttia vuosina 2018–2022
- 0,28 prosenttia vuosina 2023–2025.
Laskutrendi on merkittävä ja kertoo yhtiöiden toiminnan tehostumisesta. Vuoden 2025 kohdalla on huomioitava, että mukana on vain ne kolme työeläkeyhtiötä, jotka ovat jo julkaisseet tilinpäätöksensä.
Kilpailu poikkeaa tavanomaisista markkinoista, mutta on silti yhtä todellista
Työeläkejärjestelmä on sosiaalivakuuttamista, jossa vakuuttamisen ja järjestelmän vakauden turvaaminen on ensisijaista – työeläkeyhtiöiden välinen kilpailu ei ole itsetarkoitus. Tästä huolimatta kilpailu on todellista, vaikka kilpailun luonne on sääntelyn ja yhtenäisten etuuksien vuoksi toisenlaista kuin tavanomaisilla markkinoilla.
Vaikka kilpailun vaikutusten arviontiin liittyy haasteita, voidaan silti todeta, ettei kilpailu ole ainakaan ollut työeläkejärjestelmälle haitaksi. Siirtoliikkeestä, hoitokustannusosan muutoksesta ja liikekulujen suhteellisesta kehityksestä saadut havainnot viittaavat siihen, että kilpailu on tukenut tehokkuuden ja toimintatapojen parantamista.
Työeläkeyhtiöiden välinen kilpailu syntyy siis vertailtavuudesta ja suhteellisesta tehokkuudesta: yhtiöiden on pidettävä kustannukset kurissa, huolehdittava palvelun laadusta ja varmistettava, että ne kestävät vertailun kilpailijoihinsa nähden. Lisäksi kilpailulla on selkeä yhteys työnantaja-asiakkaan maksamaan työeläkemaksuun.
Juuri tämä keskinäisen kilpailun dynamiikka näyttää olleen yksi tekijä, joka on osaltaan tukenut työeläkeyhtiöiden toiminnan tehostumista viime vuosina.
*) Siirtoliiketilastoissamme on mukana TyEL-vakuutusten lisäksi myös yrittäjien YEL-vakuutusten siirtymät. Koska YEL:n hoitokustannusosa määräytyy kaikissa yhtiöissä samalla tavalla, eikä asiakashyvitykset koske YEL-vakuuttajia, on tässä blogissakin keskitetty tarkastelemaan kilpailua TyEL-asiakkuuksien näkökulmasta.
**) Korjattu lukuja sekä lisätty tarkentava tekstikappale 15.4.2026.
***
Tutustu siirtoliiketilastoihin
Tela julkaisee neljästi vuodessa tiedot työeläkeyhtiöiden välisistä vakuutussiirroista. Tilastoinnin perusteet, uusin tilasto sekä aikaisemmat tilastot löytyvät Työeläkeyhtiöiden välinen siirtoliike -sivulta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Mäkinenpääekonomisti
Puh:050 345 6086mikko.makinen@tela.fiTyöeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki
https://www.tela.fi/
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Vauvarahaston kaltaiset avaukset ansaitsevat huolellisen tarkastelun12.5.2026 16:09:11 EEST | Uutinen
Väestöliiton esittämä Vauvarahasto-malli nostaa tärkeän aiheen julkiseen keskusteluun: syntyvyyden lasku on koko yhteiskuntaa koskeva kysymys, jolla on merkitystä myös työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. Työeläkevakuuttajat Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen pitää tärkeänä, että lastensaantitoiveiden toteutumista tukevia toimenpiteitä pohditaan vakavasti ja tutkimustiedon pohjalta, kuten Vauvarahasto-mallissa on tehty.
Carl Pettersson jatkaa Telan hallituksen puheenjohtajana4.5.2026 09:45:55 EEST | Tiedote
Työeläkevakuuttajat Tela ry:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin tänään toimitusjohtaja Carl Pettersson Keskinäisestä Työeläkevakuutusyhtiö Elosta. Valinnan teki yhdistyksen vuosikokous. Pettersson jatkaa puheenjohtajana toista vuotta.
Suvi-Anne Siimeksen jäähyväishaastattelu: Työnteon pitää kannattaa ja näkyä myös eläkkeessä30.4.2026 06:44:35 EEST | Artikkeli
– Työnteon pitäisi näkyä eläkkeessä kaikilla, niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajillakin, toteaa Telan väistyvä toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes keskustelua herättäneen, takuueläkkeen saantiehtoja koskevan avauksensa jälkeen.
Tela-blogi: Eläkeuudistuksen lisärahastointi – 700 miljoonaa euroa vuodessa työeläkejärjestelmän ja julkisen talouden tulevaisuuteen29.4.2026 07:07:18 EEST | Blogi
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva eläkeuudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia myös työeläkkeiden rahastointiin. Vanhuuseläkkeitä varten rahastoidaan jatkossa nykyistä enemmän. Yksi eläkeuudistuksen keskeisistä tavoitteista on vahvistaa julkista taloutta ja turvata eläkejärjestelmän kestävyys myös tulevaisuudessa. Miten vanhuuseläkerahastoinnin kasvattaminen auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Minkä mittaluokan muutoksesta on kyse?
Ansioihin perustuvan vakuuttamisen eteneminen on hyvä asia, mutta Orpon hallituksen YEL-uudistus jää puolitiehen23.4.2026 08:32:43 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen YEL-uudistuksessa on hyviä elementtejä, mutta esitetty malli ei vielä ratkaise yrittäjien eläkejärjestelmän keskeisiä valuvikoja. Erityisesti valinnanvapaus ja kasvavat valtion menot herättävät huolta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme