Apeus, väsymys ja elämäntilanne vaikuttavat helsinkiläisten liikkumisintoon

Suurin osa helsinkiläisistä aikuisista harrastaa liikuntaa säännöllisesti, mutta keskimäärin vain noin puolet saavuttaa liikkumisen suositukset¹. Samalla kolme neljästä aikuisesta haluaisi liikkua nykyistä enemmän.  

Liikkuminen on vähentynyt erityisesti arjen rutiineissa ja työssä. Edes vapaa-ajan liikuntaharrastamisen lisääntyminen ei ole riittänyt paikkaamaan liikkumisen kokonaismäärän laskua. Liikkumattomuus onkin merkittävä kansanterveydellinen haaste, joka kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.  

Jotta liikkumattomuuteen voitaisiin vaikuttaa, tulee ymmärtää sen syitä. Helsingin kaupungin vuoden 2025 lopulla toteuttaman liikuntakyselyn² mukaan aikuisten yleisin koettu liikkumisen este on apea mieliala tai väsymys. Monelta myös puuttuu kaveri, jonka kanssa lähteä liikkumaan.  

Väestöryhmien välillä eroja liikkumisen esteissä 

Liikkumisen esteet kohdentuvat erilaisille helsinkiläisille eri tavoilla. Naisilla esteitä on keskimäärin enemmän kuin miehillä, ja nuorilla enemmän kuin vanhemmilla.  

Taloudelliset resurssit ja käytettävissä oleva aika vaikuttavat merkittävästi liikkumiseen. Hyvin toimeentulevilla esteitä on vähemmän, kun taas taloudellisista vaikeuksista kärsivillä niitä on enemmän. Ajanpuute korostuu erityisesti lapsiperheissä. Sen sijaan eläkeläisillä aikaa on enemmän, mutta terveydentila on useammin liikkumista rajoittava tekijä.  

Myös asuinalueen ominaisuudet vaikuttavat alttiuteen liikkua. Ne, jotka arvioivat omaa asuinaluettaan yleisesti myönteisemmin, kokevat myös vähemmän liikkumisen esteitä.  

Arkiliikkumisen lisääminen kaupungin tavoitteena 

Helsingin kaupunki haluaa lisätä asukkaiden arkiliikkumista ja liikunnallisempaa elämäntapaa. Työtä tehdään kehittämällä kävelyyn ja pyöräilyyn houkuttelevaa kaupunkiympäristöä, vahvistamalla liikunnallisuutta varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä lisäämällä tietoisuutta arkiliikkumisen merkityksestä.  

Erityisesti vähän liikkuville jo pienikin lisäys arjen liikkeessä tuottaa terveyshyötyjä ja toimii ensimmäisenä askeleena kohti suositusten mukaista aktiivisuustasoa. Tämän ryhmän tavoittamiseksi tarvitaan kaupungin eri palveluiden yhteistyötä. Perinteisten kurssien rinnalle on kehitetty matalan kynnyksen toimintaa, kuten ulkokuntosaliopastuksia ja liikuntapaikkaesittelyjä.  

Yhdenvertaista ja turvallista ilmapiiriä halutaan vahvistaa turvallisemman tilan periaatteilla, jotka on laadittu Helsingin liikuntapaikoille. Lisäksi pyritään poistamaan saavutettavuuden esteitä toimintarajoitteisia henkilöitä ja ikääntyneitä ajatellen.   

Sen lisäksi, että luodaan arkea helpottavia konkreettisia ratkaisuja, on syytä muistaa, että myös esimerkiksi varallisuus, koulutustaso ja työmarkkina-asema ovat yhteydessä liikunnan esteiden laatuun ja määrään. Nämä tekijät kytkeytyvät puolestaan laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jotka muovaavat ihmisten arkea, mahdollisuuksia ja resursseja. Siksi pitkäjänteinen työ hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi on tärkeää. 

¹Liikkumisen suositukset on kuvattu UKK-instituutin verkkosivuilla.  

²Kyselytutkimus kartoitti täysi-ikäisten helsinkiläisten liikkumista ja liikunnan harrastamista, ja siihen vastasi 1851 kuntalaista.