Ilmastotavoitteet saavutetaan kohdentamalla rahoitus vaikuttavimpiin toimiin

Suomen julkisen talouden liikkumavara on kiristynyt ja ilmastopolitiikassa kustannustehokkuus korostuu aiempaa enemmän. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) uusi raportti osoittaa, mihin ilmastotoimiin rahoitus kannattaa kohdentaa, jotta vaikutukset ovat mahdollisimman suuret. Myös julkisen rahoituksen vipuvaikutusta on vahvistettava, jotta yksityiset investoinnit käynnistyvät ja talouskasvu vauhdittuu.

Ilmastotoimien julkisen rahoituksen kustannustehokkuutta voidaan parantaa suuntaamalla sitä toimiin, jotka tuottavat suurimmat päästövähennykset käytettyä rahasummaa kohden. Osa toimista on jo nyt yrityksille ja kotitalouksille taloudellisesti kannattavia. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, öljylämmityksestä luopuminen ja sähköisten henkilö- ja pakettiautojen ostaminen.

”Kaikki kannattavatkaan toimet eivät etene itsestään. Niitä voidaan vauhdittaa esimerkiksi rahoitusrajoitteita purkavilla rahoitusmalleilla, kuten edullisilla lainoilla ja valtiontakauksilla. Lisäksi tarvitaan kohdennettua neuvontaa ja tukea niille, joilla ei ole mahdollisuuksia tehdä investointeja ilman ulkopuolista rahoitusta”, sanoo erikoistutkija Santtu Karhinen Sykestä. 

Julkinen rahoitus ratkaisee, mitkä investoinnit käynnistyvät 

Kestävyysmurros ei etene markkinaehtoisesti riittävän nopeasti ja kattavasti. Julkisella vallalla on keskeinen rooli riskinjakajana, investointien mahdollistajana ja sääntelyn suuntaajana.  

Julkisen rahoituksen vipuvaikutus on ratkaiseva erityisesti investoinneissa, jotka eivät vielä ole markkinaehtoisesti kannattavia, mutta joilla on suuri päästövähennyspotentiaali. Tällaisia ovat esimerkiksi turvepeltojen kosteikkoviljely, sähkökäyttöisten kuorma-autojen ja työkoneiden käyttöönotto sekä latausinfrastruktuurin laajentaminen. Rahoitus kannattaa kohdentaa toimiin, joissa lisäisyys on suurin – eli joissa investoinnit eivät toteutuisi ilman julkista tukea. 

Teollisuuden päästöjen vähentäminen, vihreän vedyn tuotannon käynnistäminen ja sähköjärjestelmän kehittäminen edellyttävät vaikuttavia ohjauskeinoja. Julkisen vallan on tarpeen vahvistaa päästöhinnoittelua ja sääntelyä, kohdentaa investointitukia ja riskinjakomekanismeja uusiin teknologioihin sekä rahoittaa sähköverkon vahvistamista ja joustoja. 

”Vaikuttava ilmastopolitiikka ei synny yksittäisistä toimista vaan toisiaan täydentävistä ohjauskeinoista. Esimerkiksi raskaan liikenteen ja työkoneiden sähköistäminen etenee, kun samanaikaisesti aktivoidaan yritysten yksityisiä investointeja julkisilla rahoitus- ja riskinjakomekanismeilla, vähennetään hintasignaaleilla fossiilisen tuontiöljyn käyttöä ja kehitetään latausinfrastruktuuria”, sanoo erityisasiantuntija Karoliina Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta.   

Päätöksenteko tarvitsee paremman tietopohjan 

Ilmastotoimien kustannuksia ja vaikutuksia arvioidaan nykyisin usein eri oletuksilla ja rajauksilla, mikä vaikeuttaa toimien vertailua ja heikentää päätöksenteon tietopohjaa. Luotettava arviointi edellyttää ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa toimien kustannuksista, päästövähennyspotentiaalista ja kilpailukyvystä. Avoin ja laadukas analyysi lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa kohdentamaan julkiset varat vaikuttavimpiin toimiin.