Ilmastotavoitteet saavutetaan kohdentamalla rahoitus vaikuttavimpiin toimiin
14.4.2026 11:05:24 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen raportti nostaa esiin kustannusvaikuttavimmat ilmastotoimet ja keinot vauhdittaa yksityisiä investointeja.

Suomen julkisen talouden liikkumavara on kiristynyt ja ilmastopolitiikassa kustannustehokkuus korostuu aiempaa enemmän. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) uusi raportti osoittaa, mihin ilmastotoimiin rahoitus kannattaa kohdentaa, jotta vaikutukset ovat mahdollisimman suuret. Myös julkisen rahoituksen vipuvaikutusta on vahvistettava, jotta yksityiset investoinnit käynnistyvät ja talouskasvu vauhdittuu.
Ilmastotoimien julkisen rahoituksen kustannustehokkuutta voidaan parantaa suuntaamalla sitä toimiin, jotka tuottavat suurimmat päästövähennykset käytettyä rahasummaa kohden. Osa toimista on jo nyt yrityksille ja kotitalouksille taloudellisesti kannattavia. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, öljylämmityksestä luopuminen ja sähköisten henkilö- ja pakettiautojen ostaminen.
”Kaikki kannattavatkaan toimet eivät etene itsestään. Niitä voidaan vauhdittaa esimerkiksi rahoitusrajoitteita purkavilla rahoitusmalleilla, kuten edullisilla lainoilla ja valtiontakauksilla. Lisäksi tarvitaan kohdennettua neuvontaa ja tukea niille, joilla ei ole mahdollisuuksia tehdä investointeja ilman ulkopuolista rahoitusta”, sanoo erikoistutkija Santtu Karhinen Sykestä.
Julkinen rahoitus ratkaisee, mitkä investoinnit käynnistyvät
Kestävyysmurros ei etene markkinaehtoisesti riittävän nopeasti ja kattavasti. Julkisella vallalla on keskeinen rooli riskinjakajana, investointien mahdollistajana ja sääntelyn suuntaajana.
Julkisen rahoituksen vipuvaikutus on ratkaiseva erityisesti investoinneissa, jotka eivät vielä ole markkinaehtoisesti kannattavia, mutta joilla on suuri päästövähennyspotentiaali. Tällaisia ovat esimerkiksi turvepeltojen kosteikkoviljely, sähkökäyttöisten kuorma-autojen ja työkoneiden käyttöönotto sekä latausinfrastruktuurin laajentaminen. Rahoitus kannattaa kohdentaa toimiin, joissa lisäisyys on suurin – eli joissa investoinnit eivät toteutuisi ilman julkista tukea.
Teollisuuden päästöjen vähentäminen, vihreän vedyn tuotannon käynnistäminen ja sähköjärjestelmän kehittäminen edellyttävät vaikuttavia ohjauskeinoja. Julkisen vallan on tarpeen vahvistaa päästöhinnoittelua ja sääntelyä, kohdentaa investointitukia ja riskinjakomekanismeja uusiin teknologioihin sekä rahoittaa sähköverkon vahvistamista ja joustoja.
”Vaikuttava ilmastopolitiikka ei synny yksittäisistä toimista vaan toisiaan täydentävistä ohjauskeinoista. Esimerkiksi raskaan liikenteen ja työkoneiden sähköistäminen etenee, kun samanaikaisesti aktivoidaan yritysten yksityisiä investointeja julkisilla rahoitus- ja riskinjakomekanismeilla, vähennetään hintasignaaleilla fossiilisen tuontiöljyn käyttöä ja kehitetään latausinfrastruktuuria”, sanoo erityisasiantuntija Karoliina Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Päätöksenteko tarvitsee paremman tietopohjan
Ilmastotoimien kustannuksia ja vaikutuksia arvioidaan nykyisin usein eri oletuksilla ja rajauksilla, mikä vaikeuttaa toimien vertailua ja heikentää päätöksenteon tietopohjaa. Luotettava arviointi edellyttää ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa toimien kustannuksista, päästövähennyspotentiaalista ja kilpailukyvystä. Avoin ja laadukas analyysi lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa kohdentamaan julkiset varat vaikuttavimpiin toimiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Santtu KarhinenErikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
Puh:029 525 1889etunimi.sukunimi@syke.fiSampo PihlainenErikoistutkija, Suomen ympärisökeskus
Puh:+358 29 525 2225etunimi.sukunimi@syke.fiSini HarvoViestintäasiantuntija, Suomen ympäristökeskus
Puh:+358 29 525 2427etunimi.sukunimi@syke.fiLinkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 11.–15.5.20267.5.2026 13:53:42 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
En ny främmande art som väcker oro i Europa har spridit sig till finska kusten7.5.2026 13:19:12 EEST | Pressmeddelande
En ny märlkräfta, större rovmärla, har upptäckts i uppföljningen av främmande arter. Arten, som påträffades i Raumo hamn, utgör ett hot särskilt mot ryggradslösa arter i brackvattnen, men också i inlandsvatten. Dessutom upptäcktes en ny förekomst av kräftdjur Melita nitida i Nådendal. Främmande arter sprids inte bara med fartyg utan också med fritidsbåtar.
A new non-indigenous species causing concern in Europe has spread to the Finnish coast7.5.2026 11:32:48 EEST | Press release
A new amphipod species, known as killer shrimp, has been detected in the non-indigenous species monitoring. The species observed at the Port of Rauma is a threat to invertebrate species, especially in brackish waters, but also in inland waters. In addition, the monitoring revealed a new occurrence of amphipod Melita nitida in Naantali. Non-indigenous species spread not only with ships but also with recreational boats.
Rannikolle on levinnyt Euroopassa huolta aiheuttava uusi vieraslaji7.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Itämeren vieraslajiseurannassa on havaittu uusi katkalaji, petokatka. Rauman satamasta havaittu laji on uhka etenkin murtovesien, mutta myös sisävesien selkärangattomille lajeille. Lisäksi seurannassa havaittiin suistokatkan uusi esiintymä Naantalista. Vieraslajeja leviää paitsi laivojen, myös huviveneiden matkassa.
Kansalaiset kutsutaan mukaan sinileväseurantaan Päijät-Hämeessä5.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö tiedottavat Päijät-Hämeessä käynnistyy kesällä Vesivahdit 2026 -kampanja, jossa kansalaisia kannustetaan havainnoimaan sinilevätilannetta. Tavoitteena on täydentää viranomaisten seurantaa ja tuottaa parempi kuva vesistöjen tilasta. Seuranta hyödyttää asiantuntijoita, asukkaita ja lomailijoita, jotka tarvitsevat tietoa vesien tilasta. Kampanja-aika on 6.5.–6.9.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme