22 aluetta, 22 erilaista omaishoidon tukea – iäkkäät eriarvoisessa asemassa
15.4.2026 06:45:00 EEST | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Iäkkäiden omaishoidon tuki vaihtelee hyvinvointialueittain ja myös alueiden sisällä. Omaishoidon kustannussäästöjä on vaikea arvioida, eivätkä hyvinvointialueet pysty tuottamaan vertailukelpoista tietoa aiheesta.
Omaishoidon tukea sai vuonna 2024 yli 31 000 vähintään 65-vuotiasta. Omaishoitajat ja
-hoidettavat ovat alueellisesti eriarvoisessa asemassa, sillä jokaisella hyvinvointialueella on omat käytäntönsä. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksessa kävi ilmi, että eroja on muun muassa omaishoidon tuen myöntämiskriteereissä, hoitopalkkioissa, omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien myöntämisessä sekä omaishoitajia tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajuudessa.
”Omaishoidon tuen myöntämisperusteet on yhtenäistetty hyvinvointialueiden sisällä, mutta Suomessa on nyt 22 erilaista iäkkäiden omaishoidon tuen järjestelmää”, kertoo ylitarkastaja Olli Karsio.
Omaishoitopalveluiden todellinen saavutettavuus vaihtelee myös hyvinvointialueiden sisällä. Hyvinvointialuemalliin siirtyminen on laajentanut esimerkiksi kiertävien perhehoitajien ja palvelusetelien käyttöä, mutta ne eivät ole saatavilla kaikkialla hyvinvointialueen sisällä.
Palvelujen keskittäminen voi vaikeuttaa lakisääteisten vapaiden pitämistä ja lisätä joidenkin omaishoitoperheiden matkakustannuksia. Yksi esimerkki tästä on ympärivuorokautisten asumispalvelupaikkojen vähentäminen. Odotusajat ympärivuorokautiseen hoitoon voivat myös pidentyä.
Tietopohja on puutteellista
Omaishoidon tuki on keskimäärin edullisempaa kuin muut korvaavat palvelut. Todellisten kustannussäästöjen arviointi on kuitenkin tarkastuksen mukaan vaikeaa. Monet hyvinvointialueet eivät pysty tuottamaan vertailukelpoisia tietoja esimerkiksi omaishoidon tuen kustannuksista, lakisääteisistä palveluista tai muista omaishoitoperheille annettavista sosiaali-ja terveyspalveluista. Omaishoidon tuen kustannukset eivät myöskään sisällä kaikkia palveluita, joita omaishoitoperheille on myönnetty.
”Tiedolla johtaminen ei ole iäkkäiden omaishoidon tuessa kansallisesti mahdollista. Omaishoidon tuen ohjaus, seuranta ja arviointi edellyttäisivät luotettavaa ja vertailukelpoista tietopohjaa”, sanoo Karsio.
Esimerkiksi VTV:n hyvinvointialueilta saamat tiedot omaishoidettavien määristä poikkeavat huomattavasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista.
Tutustu tarkastukseen Iäkkäiden omaishoidon tuki
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli KarsioYlitarkastaja, överrevision
Puh:0400 452 761etunimi.sukunimi@vtv.fiTaina RintalaTuloksellisuustarkastusneuvos, effektivitetsrevisionsråd
Puh:050 574 1153etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti sekä lakeja ja sääntöjä noudattaen. Toiminnallaan VTV tukee läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa. VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja hallinnon toimintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta, avoimuusrekisterin käyttöä ja poliittista mainontaa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Vid granskningen av partifinansieringen upptäcktes oredovisade bidrag till ett värde av 189 000 euro26.3.2026 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Under tillsynen 2025 granskade Statens revisionsverk partifinansieringen i sammanlagt 61 partiorganisationer inklusive alla riksdagspartier.
Puoluerahoituksen tarkastuksissa löydettiin 189 000 euroa ilmoittamatta jääneitä tukia26.3.2026 12:00:00 EET | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kohdisti puoluerahoituksen tarkastuksiaan vuoden 2025 valvontakierroksellaan yhteensä 61 puolueorganisaatioon sisältäen kaikki eduskuntapuolueet.
En uppryckning har gjorts i säkerhetsarbetet inom vägtrafiken men målen och mätarna bör korrigeras18.3.2026 06:50:00 EET | Pressmeddelande
Finland har förbundit sig i sin trafiksäkerhetsstrategi till EU:s mål om att senast 2050 ska ingen dö eller skadas allvarligt i trafiken. Revisionsverket granskade vägsäkerhetsarbetet som genomförts med statliga medel. Vägsäkerhetsarbetet syftar till att minska antalet trafikolyckor och antalet personer som omkommer och skadas i dem.
Tieliikenteen turvallisuustyössä otettu ryhtiliike mutta tavoitteita ja mittareita korjattava18.3.2026 06:50:00 EET | Tiedote
Suomi on liikenneturvallisuusstrategiassaan sitoutunut EU-tason tavoitteeseen, jossa viimeistään vuonna 2050 kenenkään ei tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. VTV tarkasti valtion varoilla toteutettua tieliikenteen turvallisuustyötä, jonka tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja niissä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää.
Förra årets mest lobbade projekt var reformen av områdesanvändningslagen och mest lobbade person Matias Marttinen3.3.2026 06:58:00 EET | Pressmeddelande
I öppenhetsregistret finns ett stort antal organisationer som inte bedriver påverkanskommunikation eller som inte har lämnat uppgifter om denna verksamhet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme