22 aluetta, 22 erilaista omaishoidon tukea – iäkkäät eriarvoisessa asemassa
15.4.2026 06:45:00 EEST | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Iäkkäiden omaishoidon tuki vaihtelee hyvinvointialueittain ja myös alueiden sisällä. Omaishoidon kustannussäästöjä on vaikea arvioida, eivätkä hyvinvointialueet pysty tuottamaan vertailukelpoista tietoa aiheesta.
Omaishoidon tukea sai vuonna 2024 yli 31 000 vähintään 65-vuotiasta. Omaishoitajat ja
-hoidettavat ovat alueellisesti eriarvoisessa asemassa, sillä jokaisella hyvinvointialueella on omat käytäntönsä. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksessa kävi ilmi, että eroja on muun muassa omaishoidon tuen myöntämiskriteereissä, hoitopalkkioissa, omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien myöntämisessä sekä omaishoitajia tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajuudessa.
”Omaishoidon tuen myöntämisperusteet on yhtenäistetty hyvinvointialueiden sisällä, mutta Suomessa on nyt 22 erilaista iäkkäiden omaishoidon tuen järjestelmää”, kertoo ylitarkastaja Olli Karsio.
Omaishoitopalveluiden todellinen saavutettavuus vaihtelee myös hyvinvointialueiden sisällä. Hyvinvointialuemalliin siirtyminen on laajentanut esimerkiksi kiertävien perhehoitajien ja palvelusetelien käyttöä, mutta ne eivät ole saatavilla kaikkialla hyvinvointialueen sisällä.
Palvelujen keskittäminen voi vaikeuttaa lakisääteisten vapaiden pitämistä ja lisätä joidenkin omaishoitoperheiden matkakustannuksia. Yksi esimerkki tästä on ympärivuorokautisten asumispalvelupaikkojen vähentäminen. Odotusajat ympärivuorokautiseen hoitoon voivat myös pidentyä.
Tietopohja on puutteellista
Omaishoidon tuki on keskimäärin edullisempaa kuin muut korvaavat palvelut. Todellisten kustannussäästöjen arviointi on kuitenkin tarkastuksen mukaan vaikeaa. Monet hyvinvointialueet eivät pysty tuottamaan vertailukelpoisia tietoja esimerkiksi omaishoidon tuen kustannuksista, lakisääteisistä palveluista tai muista omaishoitoperheille annettavista sosiaali-ja terveyspalveluista. Omaishoidon tuen kustannukset eivät myöskään sisällä kaikkia palveluita, joita omaishoitoperheille on myönnetty.
”Tiedolla johtaminen ei ole iäkkäiden omaishoidon tuessa kansallisesti mahdollista. Omaishoidon tuen ohjaus, seuranta ja arviointi edellyttäisivät luotettavaa ja vertailukelpoista tietopohjaa”, sanoo Karsio.
Esimerkiksi VTV:n hyvinvointialueilta saamat tiedot omaishoidettavien määristä poikkeavat huomattavasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista.
Tutustu tarkastukseen Iäkkäiden omaishoidon tuki
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli KarsioYlitarkastaja, överrevision
Puh:0400 452 761etunimi.sukunimi@vtv.fiTaina RintalaTuloksellisuustarkastusneuvos, effektivitetsrevisionsråd
Puh:050 574 1153etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti sekä lakeja ja sääntöjä noudattaen. Toiminnallaan VTV tukee läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa. VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja hallinnon toimintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta, avoimuusrekisterin käyttöä ja poliittista mainontaa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Punktvis användning av artificiell intelligens ger ingen betydande effektiviseringsnytta inom statsförvaltningen10.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Artificiell intelligens förväntas effektivisera också den offentliga förvaltningen och tjänsterna. Man har kommit i gång med utvecklingen av artificiell intelligens inom statsförvaltningen, men som helhet utnyttjas artificiell intelligens endast i liten utsträckning.
Pistemäinen tekoälyn käyttö ei saa aikaan mittavaa tehostamishyötyä valtionhallinnossa10.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Tekoälystä odotetaan myös julkisen hallinnon ja palvelujen tehostajaa. Valtionhallinnossa on lähdetty tekoälykehittämisessä liikkeelle, mutta kokonaisuutena tekoälyä hyödynnetään vasta vähän.
Informationen om de ekonomiska konsekvenserna av Natomedlemskapet har inte varit tillräckligt genomskinlig9.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Beredningen och beslutsfattandet i anslutning till Finlands Natomedlemskap har som helhet varit fungerande. Bedömningar av hur statsfinanserna påverkats av Natomedlemskapet har gjorts i varierande grad, och det är svårt att följa kostnadsutvecklingen utifrån de offentligt tillgängliga uppgifterna.
Nato-jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia ei ole esitetty riittävän läpinäkyvästi9.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on ollut kokonaisuutena toimivaa. Nato-jäsenyyden valtiontaloudellisia vaikutuksia on arvioitu vaihtelevasti ja kustannusten kehitystä on vaikea seurata julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta.
I regeringens propositioner beskrivs användningen av mikrosimuleringsmodeller inte tillräckligt tydligt29.5.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt revisionsverket bör användningen av mikrosimuleringsmodeller i bedömningen av lagändringar rapporteras mer transparent till beslutsfattarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme