Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita
14.4.2026 09:41:45 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan, joka perustuu vahvaan luottamukseen ja ihmisen jatkuvaan lukemiseen.

Avustajakoirat ovat aktiivisia hoivan tarjoajia, osoittaa Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus, jossa tarkasteltiin ihmisten ja avustajakoirien välistä yhteistyötä. Koirat tekevät näkymätöntä hoivatyötä esimerkiksi ennakoimalla ihmisten terveydellisiä tilanteita, ohjaamalla liikkumista ja tarjoamalla emotionaalista tukea usein tavoilla, joita ihminen tai robotti ei voisi korvata.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että avustajakoiran tarjoama hoiva rakentuu vahvalle luottamukselle ja jatkuvalle hoivattavan ihmisen lukemiselle, mikä tapahtuu ilman puhetta. Ihminen ja koira oppivat tulkitsemaan toistensa pieniä eleitä, liikkeitä ja reaktioita ilman sanoja.
– Hoivatyö syntyy kehojen välisessä vuorovaikutuksessa, eli pienissä eleissä ja työkoiran herkkyydessä tulkita ihmistä ja vastata apua kaipaavan ihmisen tarpeisiin, kuvaa johtamisen ja organisoinnin apulaisprofessori Suvi Satama Turun yliopistosta.
Tutkimuksen toteuttivat 15 vuotta yhteistyötä tehneet Satama ja Astrid Huopalainen Aalto-yliopistosta. Heidän mukaansa tämä monilajisen hoivatyön sanattomuus ja kehollinen luonne tekee näkyväksi hoivan hienovaraisia ulottuvuuksia sekä siihen liittyviä valtasuhteita, jotka jäävät usein huomaamatta ihmisten välisessä hoivassa.
Tutkimuksessa analysoitiin 13 avustajakoiran ja heidän ihmiskumppaneidensa arkea haastattelujen, etnografisen havainnoinnin ja valokuvien avulla.
Ihminen luottaa avustajakoiran arvioon
Tutkimus tuo esiin, että avustajakoirat työskentelevät eräänlaisina hoivatyön asiantuntijoina, joiden ohjeita ihmisen täytyy kuunnella. Joissakin tilanteissa ihminen joutuu luottamaan koiran arvioon enemmän kuin omaansa.
– Esimerkiksi diabetesta sairastavan ihmisen on luotettava koiraan, kun koira haistaa verensokerin muutokset. Kun ihminen reagoi koiran antamaan merkkiin ja tarkistaa verensokerinsa tai kuuntelee koiran käskyä ottaa tarvittava lääke ajoissa, vakavilta tilanteilta voidaan välttyä, Satama sanoo.
Tutkijoiden mukaan asetelma kääntää ympäri perinteisen ihmisen ja koiran välisen hoivasuhteen: hoiva ei ole yksisuuntaista tai sellaista, jossa ihminen hoivaa koiraa.
– Avustajakoirat hoivaavat ihmisiä ja myös ihmiset hoivaavat parhaansa mukaan avustajakoiriaan. Näin haavoittuvuudesta tulee suhteissa rakentuvaa, kun molemmat osapuolet sekä antavat että vastaanottavat hoivaa, Satama painottaa.
Tutkijat toivovat keskustelua eläinten roolista yhteiskunnassa
Tutkijat haastavat ihmiskeskeisen ajattelun, jossa eläimet nähdään passiivisina toimijoina. Tutkimuksen aineistossa avustajakoirat näyttäytyvät aktiivisina, älykkäinä ja tuntevina yksilöinä, joilla on oma, täysin uniikki roolinsa työelämässä ja yhteiskunnassa.
Sataman mukaan tutkimusta tehdessä oli mielenkiintoista huomata, miten työkoirat hyödyntävät toimijuuttaan: he tietävät, milloin ovat tauolla ja käyttävät vapauttaan esimerkiksi välillä jekuttamalla ihmisiä tai toimimalla toisinaan hieman oman päänsä mukaan.
– Olin havainnoimassa esimerkiksi yhtä näkövammaisten ihmisten kokousta, jossa avustajakoirat olivat mukana. Koirien oli käsketty pysyä ihmisten vierellä lattialla. Yhtäkkiä yksi avustajakoira lähti ryömimään toista koiraa ja hajuja kohti, eikä ihminen huomannut mitään, koska oli sokea. Tulkitsin, että koira toteutti tässä omaa toimijuuttaan, Satama kertoo.
Tutkijat toivovat, että tutkimus herättäisi keskustelua eläinten monimuotoisista rooleista ja työhyvinvoinnista organisaatioissa.
– Kun tunnistamme eläimet hoivan toimijoina, voimme ymmärtää paremmin myös ihmisten välistä hoivatyötä ja sen ulottuvuuksia, Satama painottaa.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa People and Animal Wellbeing at Work and in Society (PAWWS)-tutkimushanketta (2023–2027), jonka vastuullisena tutkijana toimii apulaisprofessori Huopalainen. Hanke tarkastelee ihmisten ja eläinten välistä yhteistyötä ja yhteistä hyvinvointia työelämässä. Sen tavoitteena on ymmärtää, miten eläimet osallistuvat työhön, millaisia rooleja niille rakentuu yhteiskunnassamme ja millaisia eettisiä kysymyksiä tähän liittyy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Astrid HuopalainenApulaisprofessoriAalto-yliopisto
Puh:050 4211 883astrid.huopalainen@aalto.fiSuvi SatamaApulaisprofessorijohtaminen ja organisointi, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopisto
Puh:050 331 2334stsata@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/suvi-satamaKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turun yliopistoon merkittävä lippulaivarahoitus Suomen Akatemialta19.11.2026 14:50:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi lippulaivarahoituksen kahdelle Turun yliopiston johtamalle lippulaivalle – INVEST Forward! jatkaa ja uutena aloittaa EMOTION-lippulaiva. Lisäksi rahoitus myönnettiin kahdelle lippulaivalle, joissa Turun yliopisto on partnerina.
Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa19.11.2026 08:35:14 EET | Tiedote
Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu arvostetussa Nature-lehdessä.
Uusi artikkelikokoelma kokoaa 39 asiantuntijan näkemyksen tekoälystä Suomen luovilla ja kulttuurialoilla18.11.2026 14:58:49 EET | Tiedote
Generatiivinen tekoäly on muutamassa vuodessa siirtynyt kokeellisesta teknologiasta osaksi luovan ja kulttuurialan arkea. Teos Tekoäly Suomen luovilla ja kulttuurialoilla – Asiantuntijoiden näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta kokoaa yksiin kansiin 31 kirjoitusta siitä, mitä murros käytännössä tarkoittaa alan tekijöille, organisaatioille ja päätöksenteolle. Moniääninen teos tuo esille sekä mahdollisuuksia että huolenaiheita tekoälystä.
Voisiko puhelimesta löytyä uudenlaista tukea nuorten mielenterveyteen? Turun yliopistossa tutkitaan digitaalista hyvinvointisovellusta18.11.2026 11:02:15 EET | Tiedote
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat nousseet merkittäväksi yhteiskunnalliseksi huolenaiheeksi Suomessa ja maailmalla. Turun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, voiko digitaalinen MoodBuster-sovellus auttaa nuoria vahvistamaan mielen hyvinvointiaan. Tutkimuskutsu on lähetetty kymmenelle tuhannelle nuorelle ympäri Suomea. Tavoitteena on saada tutkimukseen mukaan 260 nuorta. Tutkimus on osa Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa ReConnected-hanketta, jossa kehitetään uusia tapoja tukea mielenterveyttä muuttuvassa maailmassa.
Tutkimuksen mittaaminen numeroilla voi nakertaa akateemista vapautta18.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Akateeminen vapaus voi heikentyä yliopistoissa, kun tutkimusta arvioidaan sisällön sijaan numeerisilla mittareilla, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme