Talotekniikka-alan näkymät: alueelliset ja kokoluokkaerot syvenevät

Uudisrakentamisen lasku jatkuu

Uudisrakentamisen näkymät ovat heikentyneet selvästi syksystä kaikilla uudistuotannon osa-alueilla. Erityisesti asuntorakentamisessa muutos on ollut voimakas, ja keväällä alkanut varovainen positiivinen kehitys on kääntynyt uudelleen laskuun (saldoluku syksyllä -10,7 ja keväällä -40,8). Teollisuusrakentamisen saldoluku on muita osa-alueita parempi, mutta sekin on edelleen selvästi negatiivinen (-15).  

Alueelliset erot ovat suuria. Asuntotuotannon näkymät ovat heikoimmat Etelä-Savossa ja Lapissa, kun taas Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja valtakunnallisilla toimijoilla odotukset ovat muita alueita positiivisemmat.  

”Rakentamisen näkymät vaihtelevat tällä hetkellä poikkeuksellisen voimakkaasti alueittain ja toimijaryhmittäin. Datakeskukset ja energiatehokkuusinvestoinnit tuntuvat hyödyttävän lähinnä suurimpia yrityksiä. Nyt tarvitaan päätöksentekijöiltä vakautta ja ennustettavuutta, jotta luottamus palautuu ja rakennushankkeita uskalletaan käynnistää”, Talotekniikkaliitto ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n toimitusjohtaja Marko Utriainen sanoo.  

Korjausrakentamisen heikko kehitys jatkuu

Korjausrakentamisen näkymät ovat kokonaisuutena heikentyneet syksystä. Asuntojen korjausrakentamisen saldoluku on painunut jälleen selvästi miinukselle (syksyllä 1,9 ja keväällä -14,5), ja myös muilla osa-alueilla korjausrakentamisen odotetaan vähenevän.  

Alueellisesti vaihtelu on suurta, mutta useilla alueilla on nähtävissä merkkejä käänteestä positiivisempaan suuntaan. Valtakunnallisilla sekä varsinaissuomalaisilla toimijoilla on positiivisimmat kasvuodotukset. Myös korjausrakentamisessa suuret toimijat näkevät tulevaisuuden selvästi valoisampana.  

”Korjausvelka kasvaa edelleen, mutta epävarma taloustilanne ja vaikeutunut lainansaanti lykkäävät remontteja. Määräaikaiset kannustimet talotekniikka- ja energiasaneerauksiin parantaisivat merkittävästi alan toimijoiden toimintaedellytyksiä ”, toteaa Talotekniikkaliiton varatoimitusjohtaja ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen. 

Huoltotoiminta toimii puskurina, mutta näkymät heikentyneet

Myös huoltotoiminnan osalta odotukset ovat heikentyneet syksystä, ja saldoluku on painunut aavistuksen negatiiviseksi (syksyllä 8,4 ja keväällä -2,9). Huoltomarkkinan näkymät ovat kuitenkin korjausrakentamista tasaisemmat, ja kasvua ennakoidaan erityisesti 0,5–1 miljoonan euron liikevaihtoluokassa sekä isoimmilla toimijoilla.  

Alueellisesti kasvun mahdollisuuksia nähdään Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja valtakunnallisilla toimijoilla, kun taas heikoimmalta tilanne näyttää Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Toimialoittain tarkasteltuna huoltotoiminnan kasvuodotuksia on muilla talotekniikan toimialoilla paitsi sähköurakoitsijoilla. 

Tilauskanta ja tarjouspyynnöt jakavat toimijat

Tilauskannan saldoluvut osoittavat tilauskannan laskeneen viimeisen kuuden kuukauden aikana, ja laskun ennakoidaan jatkuvan. Toteutuneen tilauskannan kehitys on heikentynyt erityisesti pienemmillä toimijoilla, kun taas yli 10 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset raportoivat jopa selkeää kasvua.  

Tarjouspyyntöjen määrä on kokonaisuutena vähentynyt, mutta tilanne on hieman parempi kuin syksyllä. Suurimmat toimijat raportoivat tarjouspyyntöjen lisääntyneen voimakkaasti, kun taas pienemmillä yrityksillä kehitys on päinvastainen.  

”Suunnittelijat arvioivat tilauskannan kasvavan syksyä kohti mentäessä. Orastavan kasvun moottoreina ovat ensisijaisesti teollisuuden uudishankkeet ja toisella sijalla teollisuuden korjaushankkeet. Datakeskusinvestoinnit ja jatkuvasti kehittyvä tekniikka luovat mahdollisuuksia osaajille myös investointivaiheen jälkeen”, Sähkösuunnittelijat NSS ry:n toimitusjohtaja Jouni Kekäläinen sanoo. 

Liikevaihto ja kannattavuus paineessa

Edelleen lähes joka toinen vastaaja arvioi liikevaihtonsa laskevan kuluvana vuonna verrattuna edelliseen vuoteen. Isoimmista toimijoista noin puolet odottaa liikevaihdon kasvua, mutta pienimpien yritysten näkymät ovat selvästi heikommat. Suunnittelijat ja automaatioalan toimijat odottavat liikevaihdon kasvua, sähköurakoitsijoista noin puolet arvioi liikevaihtonsa laskevan.   

Kannattavuuden kehityksen osalta odotukset ovat hieman parantuneet syksystä. Kuitenkin kaksi viidestä vastaajasta arvioi kannattavuutensa heikkenevän. Heikoimmat kannattavuusnäkymät ovat sähköurakoitsijoilla, ja alueelliset erot ovat merkittäviä. 

Henkilöstön määrän odotetaan aavistuksen kasvavan syksyyn mennessä. Lomautettuna on 4,8 prosenttia henkilöstöstä (syksyllä 3,3 prosenttia). Isompien toimijoiden mukaan ammattitaitoisten tekijöiden saatavuus on parantunut, suunnittelijoilla taas tilanne on heikentynyt. 

Poimintoja kommenteista

• “Suhteellisesti datakeskukset nostaneet liikevaihtoamme ja tulostamme.”
• “Suunnittelupuolen tarjouspyynnöt ovat nousseet jopa ilman konesalitoimintaa. Useat vuosia jäissä olevat hankkeet tuntuvat nyt liikahtavan. Tämä näkyy urakoinnissa syksyyn mennessä.” 
• “Itä-Suomi aivan telineissä eikä näköpiiri ole juurikaan parantunut.”
• “Alamäki jatkuu, mikään makrotalouden indikaattori ei osoita paranemisen merkkejä taloudessa. Rahoituksen pullonkaulat on edelleen suuret, vaikka toisin väitetään. YEL-uudistus ja sen vaikutukset tulevat oleman katastrofaaliset. Konkurssien määrä kasvaa ja yritykset lopettavat toimintaansa kannattamattomana.” 

Talotekniikka-alan suhdannekyselyn toteuttivat yhteistyössä Talotekniikkaliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU sekä Sähkösuunnittelijat NSS jäseniensä keskuudessa 25.2.-13.3.2026. Kyselyyn vastasi 213 yritystä.