Suomen turvallisuus perustuu ympäristön hyvään tilaan
15.4.2026 07:01:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Ilmastonmuutos, luontokato sekä maapallon säätelyjärjestelmien keikahduspisteiden ylittyminen ovat vakavimpia tulevien vuosikymmenien turvallisuusriskejä. Suomen ympäristökeskus korostaa uudessa Policy Briefissä, että ympäristö ja luonto on tuotava vahvasti osaksi Suomen kokonaisturvallisuuden mallia ja päätöksentekoa.
Ympäristön tila heijastuu suoraan turvallisuuteen
Ympäristön tilan heikkeneminen voimistaa riskejä useilla turvallisuuden osa-alueilla. Heikkenevä ympäristön tila huonontaa ihmisten elinolosuhteita ja toimii konfliktien ajurina. Ilmastonmuutos kasvattaa tulvien ja kuivuuden todennäköisyyttä, mikä uhkaa kriittistä infrastruktuuria, kuten energia- ja vesihuoltoa. Luonnonvarojen saatavuuden heikkeneminen vaikuttaa talouteen ja voi lisätä kansainvälisiä jännitteitä.
Suomessa ja sen lähialueilla vallitseva geopoliittinen tilanne näkyy myös ympäristöriskeinä. Itämeren öljyonnettomuuksien riski kasvaa, ja arktisen alueen lisääntyvä sotilaallinen harjoittelu kuormittaa herkkää luontoa. Ympäristö voi toimia myös konfliktien kohteena tai välineenä esimerkiksi energia- ja vesijärjestelmiin kohdistuvien iskujen tai tahallisen luonnon tuhoamisen kautta.
Kestävyysmurros vahvistaa turvallisuutta
Kestävyysmurros, eli siirtymä kohti luonnon kantokyvyn rajoihin sopeutuvaa yhteiskuntaa, vahvistaa samalla kokonaisturvallisuutta. Se tarjoaa mahdollisuuden edistää samaan aikaan turvallisuuden, talouden ja ympäristön hyvää tilaa konkreettisten toimien ja investointien kautta.
Esimerkiksi energiatehokkuus ja kiertotalous vähentävät riippuvuutta tuontiraaka-aineista sekä säästävät luonnonvaroja. Luonnon ennallistaminen voi vahvistaa sekä luonnon monimuotoisuutta että rajaturvallisuutta, ja uudet teknologiat voivat palvella sekä maanpuolustusta että ympäristön tilan seurantaa. Kestävyysmurroksella voidaan myös parantaa ympäristöterveyttä ja luoda uusia kilpailuetuja Suomelle.
”Turvallisuus ei ole vain uhkien torjuntaa, vaan se on myös hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden rakentamista. Ympäristön hyvä tila tukee kaikkia yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, ihmisten hyvinvointia ja arjen vakautta,” sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa.
Turvallisuutta ja kestävyysmurrosta edistetään parhaiten yhdessä
Kokonaisturvallisuus ja kestävyysmurros rakentuvat molemmat useiden erilaisten toimijoiden yhteistyölle, paikalliselta kansalliselle ja kansainväliselle tasolle.
”Ympäristöä koskeva tieto ja osaaminen ovat kriittisiä niin yhteiskunnan varautumiselle, yritysten riskienhallinnalle kuin konfliktien ennaltaehkäisylle ja sovittelulle. Ympäristöalan tutkijat ovat tässä keskeisessä roolissa, mutta kestävät ratkaisut kehitetään yhdessä laajan toimijajoukon kanssa”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Suvi Sojamo.
- Lue uusi Syke Policy Brief -julkaisu: Suomen kokonaisturvallisuus perustuu ympäristön hyvään tilaan (Issuu.com)
Tervetuloa webinaariin 16.4. klo 14
Aiheesta järjestetään 16.4. klo 14–15 webinaari, jossa tarkastellaan tarkemmin ympäristön ja turvallisuuden kytköksiä sekä politiikkasuosituksia. Tervetuloa mukaan!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paula KivmaaTutkimusprofessoriSuomen ympäristökeskus
Puh:029 525 1283paula.kivimaa@syke.fiSuvi SojamoJohtava tutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 049suvi.sojamo@syke.fiSaara SivonenViestintäasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:029 525 1082saara.sivonen@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 11.–15.5.20267.5.2026 13:53:42 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
En ny främmande art som väcker oro i Europa har spridit sig till finska kusten7.5.2026 13:19:12 EEST | Pressmeddelande
En ny märlkräfta, större rovmärla, har upptäckts i uppföljningen av främmande arter. Arten, som påträffades i Raumo hamn, utgör ett hot särskilt mot ryggradslösa arter i brackvattnen, men också i inlandsvatten. Dessutom upptäcktes en ny förekomst av kräftdjur Melita nitida i Nådendal. Främmande arter sprids inte bara med fartyg utan också med fritidsbåtar.
A new non-indigenous species causing concern in Europe has spread to the Finnish coast7.5.2026 11:32:48 EEST | Press release
A new amphipod species, known as killer shrimp, has been detected in the non-indigenous species monitoring. The species observed at the Port of Rauma is a threat to invertebrate species, especially in brackish waters, but also in inland waters. In addition, the monitoring revealed a new occurrence of amphipod Melita nitida in Naantali. Non-indigenous species spread not only with ships but also with recreational boats.
Rannikolle on levinnyt Euroopassa huolta aiheuttava uusi vieraslaji7.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Itämeren vieraslajiseurannassa on havaittu uusi katkalaji, petokatka. Rauman satamasta havaittu laji on uhka etenkin murtovesien, mutta myös sisävesien selkärangattomille lajeille. Lisäksi seurannassa havaittiin suistokatkan uusi esiintymä Naantalista. Vieraslajeja leviää paitsi laivojen, myös huviveneiden matkassa.
Kansalaiset kutsutaan mukaan sinileväseurantaan Päijät-Hämeessä5.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö tiedottavat Päijät-Hämeessä käynnistyy kesällä Vesivahdit 2026 -kampanja, jossa kansalaisia kannustetaan havainnoimaan sinilevätilannetta. Tavoitteena on täydentää viranomaisten seurantaa ja tuottaa parempi kuva vesistöjen tilasta. Seuranta hyödyttää asiantuntijoita, asukkaita ja lomailijoita, jotka tarvitsevat tietoa vesien tilasta. Kampanja-aika on 6.5.–6.9.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme