Ilmastolähettiläät tenttasivat poliitikkoja: Miksi kansalaisten mielipide ei kuulu ympäristöpolitiikassa?

75 prosenttia suomalaisista sanoo, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ilhmisten hyvinvointia Suomessa. Luku on noussut seitsemän prosenttia ilmastobarometrin edellisestä kyselystä. Eurooppalaisista 81 prosenttia tukee EU:n tavoitetta ilmastoneutraaliudesta 2050 mennessä.

Poliitikot löysivät monia yhteisiä painotuksia, kuten tarpeen ympäristöpoliitikan pitkäjänteisyyteen ja johdonmukaisuuteen yli hallituskausien. Pitkäjänteisyys on tärkeää myös yrityksille, jotta ne uskaltavat investoida Suomeen. 

Kokoomuksen ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala vakuutti, että ympäristöturvallisuus nousee EU:n turvallisuusagendalle, ja suunta on pois fossiilisista energialähteistä. Hän painotti myös päästökaupan ohjaavaa roolia ja muistutti Suomen vastikään torjuneen sen vesittämisaikeet.

Päättäjien kriisitietoisuus ei vielä riitä

Turvallisuus niin ympäristön kuin kokonaisturvallisuuden näkökulmastakin yhdisti poliitikkoja laidasta laitaan. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta totesi, ettei päättäjien kriisitietoisuus vieläkään ole riittävää. Hän toivoi keskusteluun ympäristöuhkista samaa terävyyttä kuin keskustelussa Venäjän uhkasta ja globaaleista konflikteista.    

SDP:n kansanedustaja ja ilmastoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma painotti, että EU-vaikuttamisen tulee olla johdonmukaista. “Nyt on viimeinen aika rakentaa sopeutumissuunnitelma ilmastonmuutokseen”, Heinäluoma totesi, ja muistutti samalla tarpeesta turvata ihmisten toimeentulon edellytykset

Kokonaisturvallisuutta myös ruoan tuotanto ja alueiden tasa-arvo

Osana kokonaisturvallisuutta nähtiin myös huoltovarmuus ja suomalainen ruoan tuotanto. Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen korosti sekä kotimaista ruokaturvaa että alueellista tasa-arvoa. Hän muistutti, että kasvisten viljely on tärkeä osa kotimaista ruoan tuotantoa, ja vaati teknisiä ratkaisuja niin, että Itä-Suomeenkin saataisiin tuulivoimaa.

Myös Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja Jukka Palokangas korosti omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä EU-alueella. Hän muistutti myös liikkumisen vaihtoehtojen, kuten sähköautoilun edistämistä osana kokonaisratkaisua.

Taloushyötyä kiertotalouden edistämisestä

Vasemmistoliiton Otto Bruun korosti rohkeutta muuttaa talouden rakenteita: “Meidän täytyy päästä eroon talouteen perustuvista selityksistä ja kehittää kohtuu- ja kiertotaloutta. Eurooppalaista ympäristösääntelyä pitää puolustaa johdonmukaisesti”.

Paneelin perustana olivat kahden ilmastolähettilään, Jyri Wuorisalon ja Timo Huhtamäen, kommenttipuheenvuorot. Wuorisalo korosti koko yhteiskuntaa koskevaa turvallisuustrategiaa, joka rakentaa pitkäkestoisesti resilienttiä yhteiskuntaa ja varautuu myös ennakoimattomiin tilanteisiin. Huhtamäki muistutti, että Suomi on selvästi jäljessä kiertotalouden tavoitteista ja eurooppalaisesta keskiarvosta. Suomessa vain noin viisi prosenttia materiasta pysyy kierrossa, kun EU:n tasolla luku on noin 12,5 prosenttia. “Taloudelliset hyödyt kiertotaloudesta olisivat valtavat, kuten omaan kansantalouteen jäävät palkat, voitot ja verot sekä arvonlisä. Myös neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee”, Huhtamäki sanoi.

Kulttuuri luo kansallista yhtenäisyyttä

Panelisteilta kysyttiin myös, kuinka heidän puolueensa aikoo turvata suomalaisen kulttuurin jatkuvuuden, erityisesti taloudellisesti. Kaikki keskustelijat pitivät kansallista kulttuuria tärkeänä. Luontosuhdetta, taidetta ja tarinoita pidettiin tärkeinä keinoina ylläpitää henkistä huoltovarmuutta.

Kulttuurin ylläpitämiseen kaivattiin muitakin keinoja kuin julkinen rahoitus, kuten kopiointimaksut. Ministeri Multala kertoikin, että ulkomaisille suoratoistopalveluille on tulossa maksuvelvoitteita suomalaisen tuotannon rahoittamiseen. Multala myös muistutti, että tavalliset ihmiset ovat kulttuurin suurimpia rahoittajia ja siksi myös kulttuurin ylläpitäminen palautuu kuluttajien ostovoimaan.

Yleisön ennakkoon toimittamissa kysymyksissä nousivat esiin datakeskukset, missä huomio kohdistui niin ikään kansainvälisiin suuryrityksiin. Jukka Palokangas muistutti, että keskukset toteutuvat ainoalla tällä hetkellä kasvavalla toimialalla. Sari Multala totesi, että datakeskukset voivat myös olla alku muiden ulkomaisten investointien saamiseksi Suomeen.

Datakeskusten ympäristövaikutukset kuitenkin mietityttivät keskustelijoita, ja varsinkin hukkalämmön talteenottoa kaikki pitivät tärkeänä. Sofia Virta muistutti, että datakeskukset eivät saa hyötyä luonnon tärvelemisestä.

Keskustelua moderoi ilmastolähettiläs Sari Rautio ja kysymyksiä panelisteille esitti ilmastolähettiläs Anne Puolanne, joka esitteli myös ilmastolähettiläs Pekka Reinikaisen kokoamia faktoja ilmastotoimia tukevasta kansalaismielipiteestä.